Sairaudet
Terve.fi

Niveltulehduksen oireet

Niveltulehduksen oireet

Niveltulehdus oireilee nivelkipuna, johon kuuluu usein nivelen turvotus, kuumoitus ja punoitus. Niveltulehdus voi aiheuttaa väsymystä ja kuumetta.
Mainos

Niveltulehduksen tyyppioire on nivelkipu. Usein siihen liittyy myös nivelen turvotus, liikerajoitus, punoitus ja kuumotus. Niveltulehdus voi joskus aiheuttaa voimakkaitakin yleisoireita, kuten kuumetta, ruokahaluttomuutta ja väsymystä. Niveltulehduksessa oireiden alku vaihtelee usein tulehduksen aiheuttajan mukaan. Esimerkiksi bakteeriniveltulehdukset ovat tyypillisesti nopeasti alkavia ja rajuoireisia, kun taas reumaattisten niveltulehdusten oireet ilmenevät kuukausien kuluessa.

Proteesinivelen tulehdus voi olla joko voimakasoireinen tai lieväoireinen usein riippuen siitä kuinka kauan nivelen proteesileikkauksesta on kulunut aikaa: pian leikkauksen jälkeen alkava niveltulehdus oireilee usein bakteeritulehduksen tapaan (kuume, punoitus, turvotus, haavaeritys), kun taas myöhäisen tulehduksen oireet voivat olla varsin lievät. Usein oireena voi olla jo leikkauksesta alkanut lievä, epämääräinen nivelkipu sekä lämpöily.

Lue niveltulehduksen hoidosta.

Niveltulehdus voi oireilla joko yhdessä tai useammassa nivelessä. Nivelreuma on tyypillisesti moniniveltulehdus, ja se oireilee usein symmetrisesti, eli raajoissa sekä oikealla että vasemmalla puolella. Nivelreuma sairastuttaa alkuun tyypillisesti käsien ja jalkojen pieniä niveliä. Bakteeriniveltulehdus on yleensä monoartriitti eli yhden nivelen tulehdus, kun taas reaktiivinen niveltulehdus ja nivelpsoriasis sairastuttavat yleensä useamman nivelen.

Reaktiivinen niveltulehdus on jonkin infektion laukaisema niveltulehdus. Reaktiivinen niveltulehdus alkaa äkillisesti 1-4 viikon kuluttua laukaisevasta infektiosta. Reaktiivisen niveltulehduksen oireisiin kuuluvat lämpöily, sekä CRP-arvon että laskon suurentuminen. Sitä esiintyy tyypillisimmin useissa nivelissä, alaraajojen nivelissä lähes aina. Reaktiiviseen niveltulehdukseen voi liittyä myös nivelen ulkopuolisia tulehduksia, kuten jännetuppitulehduksia ja tulehduksia jänteiden kiinnittymiskohdissa. Oireita voi esiintyä myös silmissä (sidekalvon tai värikalvon tulehdus), iholla (kyhmyruusu) ja sukuelinten alueella.

Nivelpsoriasis aikaansaa tulehduksen tyypillisesti sormen kärkinivelissä kynsimuutoksineen. Selkärankareumalle on tyypillistä hitaasti alkanut, useita kuukausia kestänyt selkäkipu ja selän aamujäykkyys. Kihtitulehduksen alku on usein nopea ja voimakasoireinen. Kihdin tyyppipaikka on isovarpaan tyvinivel, mutta taudin edetessä, kihti voi tulehduttaa muitakin niveliä. Nivelrikko oireilee usein samalla tavoin kuin lieväoireinen niveltulehdus (nivelkipu, lievä turvotus), mutta nivelrikkoa ei tule sekoittaa tulehdukselliseen nivelsairauteen. Samoin joskus niveleen kohdistunut vamma voi aiheuttaa samankaltaiset oireet kuin niveltulehduksessa.

Lisätietoa niveltulehduksen yleisyydestä.

Niveltulehduksen diagnoosi perustuu pääasiassa potilaan oireista tehtyyn arvioon ja vastaanotolla tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Potilaalta käydään läpi kaikki nivelalueet. Nivelet tutkitaan ja niiden liikeradat tarkistetaan. Lisätutkimuksia tehdään tarvittaessa näiden löydösten perusteella. Laboratoriokokeista veren lasko on usein niveltulehduksissa suurentunut. Samoin elimistön tulehdustilannetta kuvaavat veren leukosyytit ja CRP-arvo voivat olla koholla. Bakteeriniveltulehduksessa tulehdusarvot ovat usein huomattavasti kohonneet. Viruksen aiheuttaman niveltulehduksen erottaa bakteeri-infektiosta sen perusteella, ettei CRP-arvo ole merkittävästi kohonnut eikä nivelnesteestä löydy bakteeri-infektiolle tyypillisiä tulehdussoluja. Mikäli epäillään kihtiä, tarkistetaan veren uraattipitoisuus. Lisätietoja niveltulehduksen aiheuttajasta saadaan ottamalla tulehtuneesta nivelestä nivelnestenäyte neulalla punktoimalla.

Mikäli epäillään bakteeriniveltulehdusta, nivelnestenäytteestä tehdään bakteeriviljely, josta aiheuttava bakteeri tunnistetaan ja valitaan sille sopiva antibioottikuuri. Myös kihtikiteitä voidaan etsiä nivelnestenäytteestä. Reaktiivisen niveltulehduksen syyn selvittämiseksi voidaan ottaa ulostenäyte, nielun streptokokkiviljely ja virtsanäyte klamydianäytteineen. Nivelreumadiagnoosin voi vahvistaa veren positiivinen reumatekijä. Reumatekijä ei kuitenkaan ole täsmällinen reuman merkkiaine, sillä myös monet infektiot voivat lisätä sen osuutta veressä. Röntgenkuvasta ei ole juuri apua tuoreen niveltulehduksen diagnosoinnissa. Tarvittaessa nivelnesteen määrää voidaan tutkia ultraäänellä. Magneettikuvausta tarvitaan joskus selkärankareuman diagnosoimiseen. Tekoniveltulehdusepäily vaatii ortopedin arvion. Ennen hoidon aloitusta tulehtuneesta tekonivelestä on otettava bakteeriviljelynäytteet.

Lähteet:

Hedman K. ym. (toim.). Infektiosairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Lumio J. Tietoa potilaalle: Niveltulehdus (artriitti). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireinen potilas: tyyppioireita ja löydöksiä. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireisen potilaan tutkiminen avohoidossa. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Psoriaasiartropatia. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Nivelreuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Selkärankareuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma: Käypä hoito-suositus. Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.

Nordström D. Reaktiivinen niveltulehdus. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Psoriaasi (iho ja nivelet): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.

Puolakka K. Nivelreuma. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tilvis R. ym. (toim.). Geriatria. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 15.4.2018