Sairaudet
Terve.fi

Niveltulehduksen hoito

Niveltulehduksen hoito

Niveltulehdus hoidetaan sen aiheuttajan mukaisesti. Niveltulehduksen hoidossa käytetään esim. ohjattua fysioterapiaa, antibioottihoitoa tai tähystystä.
Mainos

Niveltulehduksen hoito valitaan aiheuttajan mukaan. Akuutin niveltulehduksen yleisiä hoitoperiaatteita on nivelen kuormituksen keventäminen alkuun. Pitkäaikaisessa niveltulehduksessa, kuten selkäranka- ja nivelreumassa nivelten liikkuvuudesta ja niveliä ympäröivien lihasten kunnosta on huolehdittava. Usein reumaatikot hyötyvät ohjatusta fysioterapiasta.

Bakteerin aiheuttama niveltulehdus, märkäinen artriitti vaatii päivystyksellistä sairaalahoitoa. Bakteeriniveltulehdusta hoidetaan alkuun suonensisäisin antibiootein, jonka jälkeen tarvitaan vielä 4-6 viikkoa kestävä antibioottihoito suun kautta. Tulehduksen rauhoittumista voidaan myös joskus joutua nopeuttamaan tyhjentämällä niveltä tulehduseritteestä tähystystoimenpiteenä.

Lue niveltulehduksen oireista.

Mikäli proteesinivelessä epäillään bakteeritulehdusta, antibioottihoidon saa aloittaa vasta kun nivelestä on otettu tulehdusnäytteet. Varhaisessa tekoniveltulehduksessa puhdistetaan tulehtunut nivel, minkä jälkeen aloitetaan pitkä, jopa 3 kuukautta kestävä antibioottihoito. Mikäli hoito ei tehoa, joudutaan poistamaan tulehtunut keinonivel. Uusi keinonivel päästään asettamaan paikalleen vasta tulehduksen parannuttua, mutta usein jo keinonivelen poiston yhteydessä. Myöhäisessä, pitkittyneessä tekoniveltulehduksessa keinonivelen säilyttäminen ei ole useinkaan mahdollista vaan entinen keinonivel joudutaan poistamaan ja uusi keinonivel päästään asettamaan vasta kun tulehduksen hoito on aloitettu.

Virusinfektion jälkeinen niveltulehdus paranee yleensä itsestään ilman lääkehoitoa. Viruksen aiheuttaman niveltulehduksen oireita voidaan helpottaa tulehduskipulääkkeillä.

Nivelreuman hoidon tavoitteena on parantaa nivelten tulehdusreaktiota. Reuman hoito aloitetaan yleensä neljän reumalääkkeen REKO-yhdistelmähoidolla. Näitä ovat metotreksaatti, sulfasalatsiini, hydroksiklorokiini ja pieniannoksinen glukokortikoidi, esimerkiksi prednisoloni. Myös biologisten reumalääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Kortisonihoitoa voidaan antaa nivelen sisäisinä pistoksina ajoittain, mutta jatkuvaa käyttöä vältetään haittavaikutusten vuoksi. Nivelreumaatikko tarvitsee myös kipulääkitystä. Ensisijainen kipulääke on parasetamoli, ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan tarvita reumakirurgin hoitoja reumatulehduksen vaurioittamien nivelten hoitoon, muun muassa proteesi- ja luudutusleikkauksia.

Reumalääkityksen aloittaa tavallisesti reumatologi, jonka seurannassa potilas on parin ensimmäisen vuoden ajan. Reumaatikon omalääkäri perusterveydenhuollossa osallistuu jo alkuvaiheesta lähtien seurantoihin muun muassa reumalääkkeiden seurannan muodossa ja tarvittaessa antamalla oireisiin niveliin kortisonipistoksia. Parin vuoden seurannan jälkeen pääasiallinen seuranta siirtyy omalääkärille, mikäli nivelten tulehdustilanne on hallinnassa lääkityksellä.

Lisätietoa niveltulehduksen yleisyydestä.

Spondylartriiteistä selkärankareuman ja nivelpsoriasiksen hoitoperiaatteet noudattavat nivelreuman hoitoja. Reaktiivisen niveltulehduksen hoito on suunnattava niveltulehduksen hoidon lisäksi myös tulehduksen laukaisseen taudin hoitoon. Niveltulehdusta hoidetaan ensisijaisesti tulehduskipulääkkein ja tarvittaessa aloitetaan vaikeisiin oireisiin kortisonihoito suun kautta. Artriitin laukaiseva bakteeri-infektio hoidetaan antibioottikuurilla. Antibioottihoidon tehosta niveltulehduksen paranemisen suhteen ei ole varmaa näyttöä. Reaktiivisen artriitin pitkittyessä voidaan joutua käyttämään varsinaisia reumalääkkeitä.

Akuutin kihtitulehduksen hoitona on lepo, nivelen kylmähoito sekä tulehduskipulääkkeet. Jos nämä hoidot eivät auta, niveleen ruiskutettu kortisoni lievittää yleensä oireita hyvin. Kihti on paljolti elintapatauti, jonka hoidossa keskeistä on uudet elämäntapaohjeet: veren uraattipitoisuutta pienentävä ruokavalio (ns. kihtiruokavalio), painonhallinta ja alkoholijuomien runsaan käytön välttäminen. Mikäli oireet uusiutuvat ja uraattipitoisuus pysyy koholla elämäntapahoidoista huolimatta, voidaan aloittaa uraatin muodostumista vähentävä lääke, esimerkiksi allopurinoli.

Lähteet:

Hedman K. ym. (toim.). Infektiosairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Lumio J. Tietoa potilaalle: Niveltulehdus (artriitti). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireinen potilas: tyyppioireita ja löydöksiä. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Niveltulehdusoireisen potilaan tutkiminen avohoidossa. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Luosujärvi R. Psoriaasiartropatia. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Nivelreuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Mustajoki P. Tietoa potilaalle: Selkärankareuma. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Nivelreuma: Käypä hoito-suositus. Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2015.

Nordström D. Reaktiivinen niveltulehdus. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Psoriaasi (iho ja nivelet): Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2017.

Puolakka K. Nivelreuma. Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Tilvis R. ym. (toim.). Geriatria. Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 15.4.2018