Närästystä ei pidä vähätellä

Närästyksestä kärsii viikoittain noin joka 6. aikuinen ja jossain elämänsä vaiheessa oireita on yli puolella. Närästely ja väkevän nesteen nousu suuhun eli refluksioireet aiheutuvat mahalaukun sisällön noususta ruokatorveen. Englannin kielen ”heart burn” on kuvaava nimitys oireelle. Oireena on rintalastan takainen polttava, kouristava tunne, joka aiheutuu happaman mahanesteen ärsyttäessä ruokatorven limakalvoa. Ärsytyksen jatkuessa ruokatorven alaosan limakalvo tulehtuu, jolloin puhutaan esofagiitista tai refluksiesofagiitista. Oireita ovat myös nielemisvaikeus, palan tunne kurkussa, krooninen yskä tai äänen käheys. Refluksitauti voi aiheuttaa myös astmaa ja hampaiden kiillevaurion. Sydänperäinen rintakipu saattaa erehdyttävästi muistuttaa refluksitaudin oireita.

Tärkein refluksitaudin syntyyn vaikuttava tekijä on ruokatorven alasulkijan toimintahäiriö, mutta myös esimerkiksi palleatyrällä on vaikutusta. Ruokailutottumuksia muuttamalla närästysoireita voi vähentää. Runsaiden aterioiden sijaan kannattaa tihentää ruokailuvälejä ja nauttia pieniä annoksia useammin. Tärkeää on välttää rasvaa ja voimakkaita mausteita. Kahvi, suklaa, sitrushedelmät, tupakka ja alkoholi aiheuttavat myös närästystä. Aterian jälkeen kannattaa odotella pari tuntia ennen pitkälleen menoa. Hyvä keino on korottaa sängyn päätypuolta 15 cm, jolloin iltaoireet saattavat helpottaa. Laihduttamisen hyödystä on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Refluksitaudin oireita voivat pahentaa myös jotkut lääkkeet kuten nitrovalmisteet, kalsiumsalpaajat ja tietyt astmalääkkeet.

Vakavat oireet on tutkittava

Refluksitauti voidaan diagnosoida oireiden perusteella, jolloin hoitokin voidaan aloittaa lääkekokeilulla ilman lisätutkimuksia. Tähystystutkimus on tehtävä, jos lääkevaste on puutteellinen tai jos on ns. hälyttäviä oireita kuten nielemiskipua, verenvuotoa, laihtumista tai tunne ruoan takertumisesta. Tällaiset oireet antavat aiheen epäillä jopa syöpää, jolloin lisätutkimukset ovat ehdottoman tärkeitä. Tähystystutkimuksella eli gastroskopialla saadaan tietoa esofagiitista ja sen vaikeusasteesta. Sen avulla voidaan myös selvittää oireiden syitä ja ottaa koepaloja limakalvolta. Tutkimus on hieman epämiellyttävä, mutta on lähes kivuton ja kestää yleensä vain 5-10 minuuttia. Esivalmisteluksi riittää kuuden tunnin paasto.

Lääkkeet tuovat avun närästykseen

Refluksitaudin hoito aloitetaan protonipumpun estäjillä, jolloin 80 % potilaista tulee oireettomiksi. Hoitoa jatketaan 6-12 viikkoa, minkä jälkeen hoitotulos tarkistetaan. Tauti on luonteeltaan krooninen, joten usein oireet myös uusiutuvat. Niinpä lääkehoitoa on jatkettava, joskus jopa pysyvästi. Hoidon ideana on kokeilemalla etsiä pienin lääkeannos, joka pitää oireet kurissa. Lääkkeitä on saatavissa myös ilman reseptiä. Lieviin oireisiin saa avun limakalvon suoja-aineesta sukralfaatista tai esimerkiksi ranitidiinista , joka estää mahahapon eritystä.

Oireet voidaan poistaa myös kirurgisesti. Laparoskooppisesti eli tähystystekniikalla tehtävässä leikkauksessa osa mahalaukkua kierretään ruokatorven alaosan ympärille takaiskuventtiiliksi. Tällöin oireiden syy, eli mahanesteen takaisinvirtaus ruokatorveen estyy. Päätös leikkaushoidosta tehdään aina yksilöllisesti potilaan oireet, ikä ja muut sairaudet huomioiden. Leikkausaiheita ovat lääkehoidon tehottomuus tai refluksitaudin aiheuttamat komplikaatiot. Pysyvän lääkehoidon tarve on myös yleinen aihe leikkaukselle varsinkin nuorilla potilailla.