Naisen juoksuaika

Nainen ei voi harjoitella samalla tavalla kuin mies yksinkertaisesti siitä syystä, että fysiologiset ominaisuutemme poikkeavat toisistaan. Palautumisemme on hitaampaa, lihaksistoa on vähemmän, ja lihakset menevät maitohapoille helpommin kuin miehillä. Mutta mitä sitten: juoksuharrastus tuo vähintään yhtä paljon myönteisiä asioita naisen kuin miehen elämään.

Kuukautiskipujen ja vuodon määrän on todettu olevan vähäisempää paljon liikkuvilla naisilla. Kestävyystyyppinen harjoittelu nimittäin parantaa aineenvaihduntaa, vähentää turvotusta ja panee veren kiertämään. Juoksun rytmisyys taas auttaa keskittymään rentoutumiseen, joka lieventää alavatsan ja selän jännitystiloja. Lisäksi raitis ulkoilma nostaa mielialaa.

Jos juoksu on sinulle tuttu laji, jatka sitä hyvillä mielin vaikka raskauden loppuun saakka. Säännöllistä urheilua harrastavilla naisilla raskauden aikainen painonnousu on hieman vähäisempää ja peruskunto parempi kuin muilla äideillä. Jätä kuitenkin ankarat harjoitusohjelmat ja lyhennä treenejä noin 60–70 prosenttiin entisestä. Sykkeet eivät saa nousta yli 150 lyönnin minuutissa kuin lythytaikaisesti, ja kuumalla ilmalla tai huonosti ilmastoiduissa tiloissa urheilemista kannattaa välttää. Muista harjoittaa erityisesti keskivartalosi lihaksia, sillä juoksuasentosi muuttuu kasvavan vatsan takia etupainotteiseksi. Varo myös venähdyksiä ja nyrjähdyksiä, sillä raskauden aikaiset hormonit löysentävät niveliä ja nivelliitoksia ja -siteitä sekä pehmentävät lihaksia. Jos juokseminen alkaa tuntua liian raskaalta tai epämiellyttävältä, löysää tahtia tai kokeile muita liikuntamuotoja.

Synnytys on naisen kropalle iso ponnistus ja vaatii yleensä useiden kuukausien palautumisen. Voit aloittaa varovaisen treenin heti, kun tunnet olevasi siihen valmis. Ota huomioon, että nivelesi ja lantionpohjanlihaksesi ovat yhä löysät ja selkäsi rasittuu helposti, joten sopivaksi liikunnaksi käy alussa vaikka reipas kävely rattaiden kanssa. Rankkakaan liikunta ei vähennä maidontuotantoa tai vaikeuta imetystä, kunhan suojaat rintasi kylmältä.

Ruuhkavuosina äidin fyysinen aktiivisuus on erityisen tärkeää, koska äiti on lapsilleen merkittävä roolimalli myös liikkumisessa: se, miten hän suhtautuu omaan kehoonsa ja urheiluun, heijastuu vahvasti lapsiin. Noina vuosina juoksemisen pahin vihollinen on ajanpuute. Jos olet valmis ennakoimaan, suunnittelemaan, priorisoimaan ja delegoimaan, muutaman viikoittaisen › juoksulenkin mahduttaminen arkeen on mahdollista. Yksi tapa saada lisää aikaa liikkumiselle on tehdä siitä koko perheen yhteinen juttu. Voisitteko lähteä koko perheen voimin vaikkapa urheilukentälle, luistelemaan tai viettämään liikuntapäivää urheiluopistolle? Naisen juoksuharrastus vaatii myös kumppanin tukea. Muista, että sinun juoksulenkkisi on yhtä tärkeä kuin miehesi salibandyvuoro. Kun molemmat pääsette mieluisiin liikuntaharrastuksiinne edes kerran viikossa, jaksatte paremmin myös kotona. Käykää lenkillä myös yhdessä, jos mahdollista.

Naisilla lihaskunto heikkenee iän myötä nopeammin kuin miehillä. Prosessia voi kuitenkin hidastaa säännöllisellä harjoittelulla. Vaihdevuodet saattavat alkaa aktiiviliikkujilla muutamia vuosia aikaisemmin kuin muilla, mutta vastaavasti vaihdevuosien oireet ja niihin liitetty painonnousu eivät juuri vaivaa liikkujia. Kun pidät omasta kehostasi huolta, suhtaudut todennäköisesti myös vanhenemisen merkkeihin hyväksyen ja tunnet itsesi pitkään nuoreksi.

Lähde Kirsi Valasti: Naisen juoksukirja (Otava 2010)