Rintakipua tai kirvelyä rinnassa, muljahteluja ja lisälyöntejä. Siltä tuntuu, jos sydänlihas on tulehtunut. Se voi tulehtua erityisesti nuhakuumeen yhteydessä tai siitä toipuessa. Joskus sydänlihastulehdus voi olla myös oireeton, ja moni sairastaakin sen tietämättään. Lievät tautimuodot ovat vaarattomia, ellei ryhdy rehkimään, suunnista hikilenkille tai tartu siivousmoppiin.
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on merkki siitä, että pitää levätä. Silloin sydänlihas ehtii toipua, eikä siihen tule peruuttamattomia vaurioita, kertoo kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Sydänlihaksen lisäksi tulehtuu usein sydäntä ympäröivä sydänpussi, ja sinne saattaa kertyä nestettä.
Virukset tunkeutuvat sydänlihakseen
Sydänlihastulehdusta aiheuttavat samat virukset kuin flunssaakin. Virusinfektioiden aikana veressä kiertää paljon viruksia, näin tapahtuu sydänlihastulehduksessakin.
Sydänlihastulehdus puhkeaa, kun osa viruksista pääsee livahtamaan sydämeen. Virus vahingoittaa sydänlihassoluja, jolloin paikalle kiirehtii valkosolujen armeija, joka alkaa syödä viruksia. Aivoissa on niin sanottu veri-aivoeste, jolloin virukset ja bakteerit eivät herkästi pääse aivoihin, mutta sydämessä vastaavaa rakennelmaa ei ole.
Koska fyysinen rasitus vilkastuttaa verenkiertoa, se saattaa vauhdittaa virusten pääsyä sydämeen ja väsyttää siten sydänlihasta. Rauhallisena hetkenä sydän pumppaa minuutissa viisi litraa, rasituksen aikana jopa viisitoista litraa verta kehon eri osiin.
Erota oireet sydäninfarktista
Sydänlihastulehduksessa verenkiertoon vapautuu samoja niin sanottuja merkkiaineita kuin sydänkohtauksessa. Pahimmillaan oireet saattavatkin muistuttaa sydäninfarktia.
– Joskus nuori ihminen tulee hädissään päivystykseen ja hänelle tehdään varmuuden vuoksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Tutkimus paljastaa, jos sepelvaltimot ovat ahtautuneet, Raimo Kettunen sanoo.
Infarktin toteamisessa ovat apuna myös verikokeet ja sydänsähkökäyrä.
Sydänlihastulehduspotilaan kova rintakipu helpottaa istuessa. Toisin kuin infarktikipu, joka talttuu vain morfiinin sukuisilla, voimakkailla kipulääkkeillä, sydänlihastulehduskipuun tepsivät yleensä tulehduskipulääkkeet.
– Jos kaikilta flunssapotilailta otettaisiin sydänfilmi, aika monelta voisi paljastua sydänlihastulehdus. Tosin usein sydänsähkökäyrässä ei näy mitään poikkeavaa.
Varo sydänlihastulehduksen jälkitautia
Sydänlihastulehdusta vaarallisempaa on se, mitä voi seurata, jos sydämen ei anna toipua tulehduksesta.
Sydänlihastulehduksen vaarat, kuten sydämen vajaatoiminnan kehittyminen, liittyvät joskus levon puutteeseen. Sydämen vajaatoiminta voi jäädä pysyväksi, jolloin ihminen joutuu turvautumaan elinikäiseen lääkehoitoon.
Monet, erityisesti intohimoiset liikkujat, eivät aina usko, että tulehdus voi koitua kohtaloksi, jos ei lepää. Lääkäri Raimo Kettunen kertoo, että ammattilaisurheilijoiden, kuten jääkiekkoilijoiden, kanssa käydään joskus pitkiäkin neuvotteluja.
– Vaikka ottelu olisi kuinka tärkeä, kaukaloon ei saisi mennä flunssaisena. Valtaosa, 99 prosenttia, sydänlihastulehduksista paranee täysin jälkiä jättämättä. Tulehdus helpottaa yleensä jo viikossa, mutta olo voi tuntua hieman heikolta vielä pitkään, jopa kuukausia.
Lääke hoitaa sydänlihaksen kipua
Virusten aiheuttamaan sydänlihastulehdukseen ei ole varsinaista täsmähoitoa, mutta kipuihin voidaan käyttää tavallisia, esimerkiksi ibuprofeenia sisältäviä tulehduskipulääkkeitä. Myös perinteinen aspiriini tehoaa hyvin.
Kirvelevä kipu voi joskus häiritä yöunta, mutta siihenkin auttavat lääkkeet. Joskus tosin saatetaan tarvita isoja annoksia.
Mahdollisiin rytmihäiriöihin lääkäri voi kirjoittaa sydämenrytmiä tasaavia lääkkeitä, lääkäri Kettunen sanoo. Kettusen kokemus on, että sydänlihastulehdus ei tule kovin herkästi toista kertaa samalle ihmiselle. Se on onneksi muutenkin melko harvinainen: se todetaan noin 1–10 ihmisellä 100 000:ta kohden.