Terve.fi

Näin paljon kaatuminen maksaa yhteiskunnalle


Joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan, ja kaatumisten takia jopa 50 000 suomalaista hakeutuu vuosittain sairaalahoitoon. Lue lisää.

Tutkimuksissa on saatu selville, että noin joka kolmas suomalainen liukastuu talviaikaan, ja kaatumisten takia jopa 50 000 suomalaista hakeutuu vuosittain sairaalahoitoon. Eniten liukastumisvammoja sattuu työikäisille. Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset ovatkin syynä noin kolmasosaan kaikista ilmoitetuista työtapaturmista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan ulkona sattuu peräti 15 000 – 22 000 liukastumistapaturmaa kuukausittain joulu maaliskuun välisenä aikana.

- Näistä tapauksista reilussa 40 prosentissa oli tarvittu lääkärissä käyntiä ja sairaalahoitoa. Luunmurtumia ilmoitettiin seuranneen noin 10 prosentissa sattuneissa tapauksissa. Vuosittain menehtyy noin 10 henkilöä jäisellä kelillä sattuneen tapaturman seurauksena, kommentoi neuvotteleva virkamies Merja Söderholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Liukastumistapaturmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. VTT:n arvion mukaan tapaturmista aiheutuu 2,4 miljardin euron kustannukset, jotka muodostuvat esimerkiksi sairaanhoidon kustannuksista, sairauslomapäivistä ja hyvinvoinnin menetyksestä. Pelkästään kaatumisista muodostuu yhteiskunnalle yli puolen miljardin euron kustannukset, kun huomioidaan sairaanhoitokulut sekä työpanoksen ja hyvinvoinnin menetykset. Työterveyslaitos arvioi, että yhden kaatumistapaturman keskimääräiseksi kustannukseksi tulee noin 6000 euroa.

Omaan kaatumis- ja liukastumisriskiin voi vaikuttaa

Liukastumistapaturmia voidaan ehkäistä. Tärkeimpiä keinoja ovat jalankulkijoiden oma varautuminen ja jalankulkuväylien kunnossapito.

Jään päälle satanut lumi tai vesi sekä nopea lämpötilan vaihtelu nollan tienoilla aiheuttavat liukkaimmat kelit jalankulkijoille. Runsas lumipeite voi myös tamppaantua vaarallisen liukkaaksi.

Kengät tulisi valita kelin mukaan. Talvioloihin soveltuu parhaiten kenkä, jonka pohja on valmistettu pehmeästä ja huokoisesta materiaalista eikä se kovetu kovalla pakkasellakaan. Kengän pohja on voimakkaasti kuvioitu ja pohjakuvio on sivuilta avoin. Viistetty kanta jatkaa pohjakuviota taaksepäin, jolloin se lisää askeleen rullaavuutta ja pohjan pitävyyttä. Jos uusien talvikenkien korkolappu on muovinen, se kannattaa vaihdattaa suutarilla pitävämpään kumiseen. Liukuesteet ja nastakengät tuovat lisäturvaa.

Lähteet: Työterveyslaitos, Ilmatieteen laitos

Julkaistu: 28.1.2011