Voi hyvin

Näin kiinalainen lääketiede auttaa: älä tukahduta tunteita, muista kohtuus

2


Näin kiinalainen lääketiede auttaa: älä tukahduta tunteita, muista kohtuus

Kiinalainen lääketiede painottaa ennaltaehkäisyä ja tasapainoa. Ihmisellä itsellään on suuri vastuu terveydestään.
Teksti Jaana-Mirjam Mustavuori
Kuvat Jouni Harala

Kiinassa on hoidettu ihmisiä perinteisten paran­tamis- ja lääkintätaidon oppien mukaan yli 2000 vuotta. Onko heillä viisautta, joka meiltä uupuu? Mitä meidän kannat­taisi ottaa kiinalaisista hoidoista opiksi? Kun Suomessa mennään lääkärin vastaanotolle, lääkäri kysyy oireista ja määrää täsmälääkettä juuri siihen vaivaan. Kiinalaisen terveysajattelun mukaan asia on paljon laajempi. Kyse on koko ihmisestä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sairaus tarkoittaa, että mielen ja kehon tasapaino on järkkynyt. Hoidoilla se pyritään palauttamaan.

– Kiinalainen ajattelu painottaa ennaltaehkäisyä. Se langettaa ihmiselle itselleen paljon vastuuta terveyden ylläpitämisestä. On syötävä monipuolisesti ja liikuttava, levättävä ja nukuttava riittävästi, kertoo kiinalaisen terveydenhoidon terapeutti Helena Hallenberg.

Säännöllisyys ja kohtuus

Kiinalaisen terveysajattelun juuret ovat perintei­sissä kansanparannusmenetelmissä ja taolaisessa filosofiassa. Sen mukaan hyvän terveyden kulmakiviä ovat säännöllisyys ja kohtuullisuus.

– Kiinalaisen lääkintätaidon klassikon Neijingin (200 eaa.) mukaan mikä tahansa liiallisena sairastuttaa, Hallenberg sanoo.

Jos siis tekee liikaa työtä, istuu liikaa, lepää liikaa, syö liikaa tai harrastaa liikaa seksiä, ihminen voi sairastua. Sama pätee toisin päin. Liian vähän mitä ­tahansa voi myös aiheuttaa epätasapainon.

Hallenbergin mukaan kiinalaisessa hoitoperinteessä pidetään tärkeänä sopeutumista. Kiinalaiset ovat sopeutumisen mestareita.

– Me haluamme aina hallita ja kontrolloida kaikkea. Kiinalaiset kuitenkin ajattelevat, että jotta ihminen pysyy terveenä, hänen on sopeuduttava kulloiseenkin säätilaan, vuodenaikaan ja ikävaiheeseen. Ihminen ei ole samanlainen kaksikymppisenä ja kuusikymppisenä.

Keho ja mieli ovat yhdessä

Kiinalaisessa terveysajattelussa mieli ja henki ovat sama asia, ja niiden asuin­sija on sydän.

Sydän on myös tunteiden keskus. Tunteet ovat kaikkialla kehossa. Ne ovat voimallisia. Ne voivat sairastuttaa ihmisen, ja niillä voi olla parantava vaikutus.

– Kiinalaisessa ajattelussa kehoa ja mieltä ei voi erottaa toisistaan. Tunteet menevät kaiken läpi. Jos jokin sisäelin on sairas, se voi aiheuttaa tunnetilan, ja toisaalta tunnetila voi sairastuttaa sisäelimen. Niiden välillä on jatkuva vuorovaikutus, Hallenberg sanoo.

– Olemme ver­kosto, kuin hämähäkin setti. Kun yhtä lankaa nykäisee, kaikki muut alkavat väristä.

Kiinalaiseen lääketieteeseen perehtyneen erikoislääkärin Sauli Siekkisen mukaan yksipuolinen tunne-­elämä voi sairastuttaa meidät samalla tavalla kuin yksipuolinen ruokavalio.

– Kiinalaisen ajattelun mukaan suuttumus sairastuttaa maksan, ilo sydämen, huoli pernan, suru keuhkot ja pelko munuaiset. Voimakkaat, pitkäkestoiset tunnetilat kuluttavat elinvoimaa, Siekkinen sanoo.

Yin ja yang ovat kaikessa

Maailmankaikkeuden kaksi voimaa yin ja yang ovat kaikessa läsnä, myös ihmisessä. Yin edustaa passiivisuutta ja yang aktiivisuutta. Jos jompaakumpaa on liikaa, seuraa epätasapaino.

– Meidän täytyy pitää yin ja yang kohtuullisessa tasapainossa valinnoissamme ja elämäntavoissamme. Tarvitsemme tarpeeksi lepoa ja aktiivisuutta. Liika aktiivisuus voi johtaa loppuunpalamiseen ja liika passiivisuus esimerkiksi masennukseen, Hallenberg kertoo.

Elinvoiman eli qin tasapainoinen virtaus kehon energiakanavissa on tärkeää. Virtauksen estyminen aiheuttaa sairauksia.

– Jos tekee pitkän työpäivän ja jättää lounaan ­väliin, energiataso on illalla alhainen. Sellainen elämäntapa sairastuttaa, jos se jatkuu pitkään. Meidän täytyy vaalia elinvoimaa ja uudistaa sitä joka päivä.

Kiinalaisessa terveysajattelussa on tärkeää ymmärtää, että kaikki on jatkuvassa kiertokulussa.

– Henkilökohtainen elämä muuttuu koko ajan. On hyvä havaita, mikä ruokkii, hillitsee ja tukahduttaa mitäkin ja mikä vaikuttaa elinvoimaan ja tasapainoon. Muutoksen hyväksyminen edistää terveyttä.

Kiinalaisessa ajattelussa sydän on tunteiden keskus. Tunteet ovat voimallisia. Niillä voi olla jopa parantava vaikutus.

Akupunktio auttaa kipuun

Akupunktiolla ja muilla kiinalaisen perinteen mukai­silla hoidoilla vaikutetaan energiakanavien verkostoon ja energian kulkuun.

Niitä käytetään sekä terveyden ylläpitämiseen että silloin, kun ihminen sairastaa.

– Akupunktiolla saadaan vaikutus kehon pinnalta sen sisäosiin. Se vaikuttaa tutkitusti kipuun ja unettomuuteen. Vatsavaivojen osalta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, Hallenberg kertoo.

Potilaat pyytävät Sauli Siekkiseltä akunpunktiohoitoa useimmiten migreeniin, unettomuuteen ja niska-hartiaseudun kipuihin. Sitä on kokeiltu myös allergiaoireisiin ja suolistovaivoihin.

Hallenberg hoitaa akuneuloilla enimmäkseen pää- ja selkäkipuja, polvivaivoja, olkapääkipuja, tenniskyynärpäätä, kuukautiskipuja, hermostollisia vatsavaivoja, unettomuutta ja stressiä.

– Akupunktio auttaa myös syöpähoitojen sivuvaikutuksiin, pahoinvointiin ja kipuun, muttei paranna syöpää, Hallenberg kertoo.

Moksausta ja rohtoja

Muita kiinalaisen perinteen mukaisia hoitomenetelmiä ovat moksaus, tuinahieronta, guasha, kaapimis­hoito ja kuivakuppaus.

Moksauksessa kehon akupisteitä lämmitetään kuumalla yrttisikarilla. Se sopii esimerkiksi reuma- ja nivelvaivojen hoitoon.

Tuinahieronta on hierontaa, johon voi liittyä mani­pulaatiohoitoja. Ne lähenevät kiropraktiikkaa ja osteopatiaa.

Guashassa, kaapimishoidossa, kaavitaan laajoja alueita lastalla ja avataan energiakanavia.

Kuivakuppaus taas sopii jumittumien hoitoon, ­kuten niskan, hartioiden ja selän kipuihin.

Kiinalaiseen lääkintäperinteeseen kuuluu tärkeänä osana myös rohtolääkintä. Rohdot voivat olla ­kasvi- tai eläinperäisiä tai mineraaleja.

– Rohtoja on tutkittu Kiinassa systemaattisesti monta tuhatta vuotta. Tiedetään tarkalleen, mihin jokainen rohto ihmisessä vaikuttaa, Siekkinen sanoo.

Onko hoidoissa vaaroja?

Kiinalaisen lääketieteen opit ovat levinneet Suomeen ja muihin länsimaihin 1970-luvulta alkaen. Monelle ne ovat kuitenkin vieraita. Uskaltaako niihin luottaa?

– Kiinalaisella lääketieteellä hoidetaan Kiinassa kaikki mahdollinen, mitä lääkärit täälläkin hoitavat, Sauli Siekkinen sanoo.

Hoitaja kannattaa valita kuitenkin tarkkaan.

– Jos ei tunne kiinalaisia rohtoja, niin varmasti saa ihmisen sekaisin. Niitä voi käyttää ainoastaan asiaan syvällisesti perehtynyt lääkintätaidon harjoittaja, Siekkinen painottaa.

Yksi tällainen rohtolääke on ginseng.

– Sillä hoidetaan elinvoiman ja jangin puutetta. Kuurin aikana ei saa nauttia tiettyjä ruoka-­aineita kuten teetä, Hallenberg kertoo.

Akupunktio on suurimmalle osalle turvallinen hoito. Joitakin sairauksia sairastaville sitä ei suositella.

Hallenberg varoittaa aku­­punktioon tulevia asiakkaitaan yleensä muutamasta asiasta. Aluksi oireet voivat vahvistua ja usein alkaa ­väsyttää voimakkaasti. Tunteet saattavat nousta pintaan. Joskus ihoon voi jäädä mustelmia akuneulojen jäljiltä.

Hallenbergistä hoitojen suurin riski ovat ihmisten suuret odotukset. Mikään hoitomuoto ei sovi kai­kille, eikä mikään voi parantaa kaikkea.

Elinvoimaa harjoituksista

Qigong tarkoittaa elinvoimaa ylläpitäviä kiinalaisia harjoituksia, joilla on 2000 vuoden historia. Se tähtää tasapainoon, terveyden säilyttämiseen ja sai­rauksien ennaltaehkäisyyn.

– Lääkäri voi määrätä potilaalle qigong-harjoituksia, joihin kuuluu liikkeitä, hengitystä ja itsehierontaa. Mielen keskittäminen ja meditaatio on tärkeää, Hallenberg kertoo.

Qigongia voi harjoittaa itsenäisestikin. Myös itsehieronta, kuten akupisteiden painelu omin sormin, edistää terveyttä.

Kiinalaisessa terveysajattelussa hengen viljely eli mielen ja syvemmän tietoisuuden ravitseminen on tärkeää. Hallenbergin mukaan se on perinteisesti tarkoittanut runoutta ja runojen kirjoittamista, kalli­grafiaa tai puutarhanhoitoa.

– Itse kehotan asiakkaitani tekemään jotain käsillä. On tärkeää, että ihminen osallistuu itse aktiivisesti elinvoiman ja tasapainon ylläpitämiseen eikä ole pelkästään hoitojen passiivinen vastaanottaja. ♥

Hoida kiinalaisin ottein

1. Syö säännöllisesti

Syö kolme kertaa päivässä: aamulla vatsa täyteen, päivällä kunnolla ja illalla kevyesti. Pureskele ruoka hyvin, jotta ruoansulatus toimii moitteettomasti. Älä juo vettä ruokailun aikana, sillä se laimentaa sylkeä ja vatsa­happoja.

2. Hiero vatsaa

Hiero ruokailun jälkeen vatsaa 50 kertaa myötä­päivään ja 50 kertaa vastapäivään. Hieronta edistää vatsan toimintaa ja ruoansulatusta. Se myös rauhoittaa mieltä ja sopii unettomuuden hoitoon.

3. Pyöritä lantiota

Tee lantiolla pyörivää liikettä vyötäröstä alaspäin myötä- ja vastapäivään. Hengitä rauhalli­sesti. Liike vaikuttaa selän ja munuaisten terveyteen ja immuunipuolustukseen. Lisäksi se rentouttaa ja sopii hyvin taukojumpaksi.

4. Käsittele alaselkää

Hiero käsillä alaselkää vyötärön tasolta selkärangan molemmin puolin. Hieronta lämmittää, tukee munuaisten toimintaa, vahvistaa immuunipuolustusta ja auttaa alaselän jäykkyyteen.

5. Paina otsaa

Työnnä otsaa kahdella sormella kulmakarvojen välisestä akupisteestä ylös hiusrajan alkuun. Tämä helpottaa päänsärkyä sekä auttaa unettomuuteen ja levottomuuteen.

6. Vaivaa päälakea

Käsittele yhdellä tai kahdella sormella työntelemällä tai vaivaamalla päälaella sijaitsevaa akupistettä. Se rauhoittaa mieltä ja helpottaa unettomuutta ja levottomuutta.

7. Käännä päätä

Seiso perusasennossa ja käännä päätä hitaasti vasemmalle sisäänhengityksen tahdissa. Käännä pää sitten uloshengityksen tahdissa takaisin keskiasentoon. Käännä pää sen jälkeen hengityksen tahdissa oikealle ja takaisin keskiasentoon. Katso päätä kääntäessäsi lujasti taakse. Toista 8–16 kertaa. Liike auttaa jäykkään niskaan ja kaikenlaisiin niskakipuihin sekä lievittää korkeasta verenpaineesta johtuvaa huimausta.

Julkaistu: 25.4.2018