Tutkimuksessa havaittiin, että musiikkia päivittäin kuunnelleet potilaat toipuivat kognitiivisesti paremmin kuin potilaat, jotka kuuntelivat äänikirjoja tai eivät saaneet mitään kuunneltavaa. Musiikkia päivittäin kuunnelleet potilaat toipuivat muita paremmin esimerkiksi kielellisen muistin ja tarkkaavaisuuden alueilla. Musiikin kuuntelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian aivoinfarktin jälkeen, sillä aivoissa tapahtuu tuolloin dramaattisiakin toipumiseen liittyviä muutoksia.
Ensimmäisten aivoinfarktin jälkeisten viikkojen ja kuukausien aikana potilaat viettävät yleensä suurimman osan ajastaan sairaalassa toimettomana. Tämä olisi parasta aikaa aivojen kuntoutukselle. Musiikin kuuntelun mahdollista roolia neurologisessa kuntoutuksessa ei ole aiemmin systemaattisesti tutkittu. Suomalaistutkimus on julkaistu neurologian alan Brain-lehdessä, ja se on saanut laajasti huomiota myös ulkomailla.
Tutkimuksesta on kirjoitettu esimerkiksi BBC:n ja Reutersin nettisivuilla. Tutkimuksessa seurattiin kuudenkymmenen aivoinfarktiin sairastuneen potilaan toipumista viikon, kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua infarktista. Musiikin ja äänikirjojen kuuntelu aloitettiin noin viikon kuluttua infarktista, ja sitä jatkettiin vähintään tunti päivässä seuraavan kahden kuukauden ajan.
Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopisto yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Suomen Akatemian Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö on jo aloittanut jatkotutkimuksen. Seuraavaksi aiotaan tutkia aktiivisen musiikkiterapian vaikutuksia. Suomessa tehdään parhaillaan runsaasti tutkimusta, jonka avulla selvitetään musiikin vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. (Finfood-HS)
