Dementia

Lisäksi heille saattaa ilmetä vaikeuksia aikaisemmin tuttujen toimintojen ohjauksessa, puhumisessa, puheen ymmärtämisessä ja aikaisemmin tuttujen asioiden sekä ihmisten tunnistamisessa. Dementia jaetaan asteittain lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan potilaan selviytymiskyvyn mukaan.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti (AD) on yleisin dementian esiintymismuoto. Dementiapotilaista yli 70%:lla on AD. Sen esiintyvyys kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Alzheimerin tautia esiintyy harvoin alle 60-vuotiailla. Mielenkiintoista on, että japanilaiset elävät kaikista vanhimmiksi, mutta Alzheimerin tauti on siellä harvinaisempaa kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa. Tämä saattaa olla seurausta perinnöllisestä tekijöistä, mutta toinen varteenotettava syy on suuret eroavaisuudet ruokavaliossa. Länsimaissa nautitaan runsaasti punaista lihaa ja maitotuotteita, kun taas Japanissa syödään enemmän vihanneksia, hedelmiä ja kalaa.

Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin keski-ikäisiä ihmisiä, jotta havaittaisiin korrelaatio Alzheimerin taudin kehittymisriskin sekä ruokavalion, tupakoinnin ja alkoholin

kulutuksen välillä. Tulokset osoittivat, että punaisesta lihasta ja maitotuotteista saadun runsaan tyydyttyneen rasvan nauttiminen lisäsi Alzheimerin taudin kehittymisriskiä, kun taas runsas kalan nauttiminen suojasi tältä taudilta. Samanlaisia havaintoja on tehty myös sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä.

  Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden aivojen patologian tutkiminen on paljastanut normaalista poikkeavia valkuaisainekertymiä, joiden on todettu heikentävän sähköisen viestin kulkua muistitoimintoja säätelevissä aivojen osissa. Vielä ei tiedetä miksi normaalit valkuaisaineet muuttuvat patologisiksi kertymiksi, jotka myöhemmin surkastuttavat aivoja. Yhtenä vaihtoehtona pidetään tulehdusprosessia, koska Alzheimerin tauti on harvinaisempi ihmisillä, jotka käyttävät tulehduslääkkeitä muiden sairauksien hoidossa.

Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa on merkittävästi pienempi omega-3-rasvahappoihin kuuluvan DHA:n pitoisuus kuin terveillä samanikäisillä. Arakidonihappopitoisuus on myös matalampi, mutta ero on pienempi. Sen sijaan EPA-pitoisuus ei ole poikkeava (EPA:a ei kerry aivoihin). DHA:ta saadaan joko rasvaisesta kalasta tai se tuotetaan rasvaisen kalan EPA:sta. Elimistö pystyy valmistamaan DHA:ta myös alfalinoleenihaposta, jota on esim. pellavansiemenöljyssä ja rypsiöljyssä. Muunnosnopeus alfalinoleenihaposta DHA:ksi on kuitenkin hidas, luultavimmin nopeutta rajoittavan entsyymin delta-6-desaturaasin takia. Ikääntymisen ja runsaan rasvan saannin on havaittu hidastavat muunnosnopeutta. Ikääntyneillä ihmisillä ei ehkä enää ole tätä DHA-valmistuksen mahdollisuutta. Länsimainen väestö nauttii liian vähän kalaa, mikä saattaa vähentää kehon, erityisesti aivojen, DHA:n määrää.

Ateroskleroottinen dementia

Valtimonkovettumatauti aiheuttaa verta sydämestä poispäin vievien suonien ahtautumista suonen seinämien kalkkeutuessa. Tauti kehittyy usein kaulan valtimoihin, mikä saattaa ajan kuluessa rajoittaa verenvirtausta joihinkin aivojen osiin. Tämä saattaa johtaa aivokudoksen hapenpuutteeseen, infarkteihin, aivotoiminnan heikkenemiseen ja dementiaan. Oireet ovat olennaisilta osin samanlaisia kuin Alzheimerin taudissa, mutta kyseiset dementiapotilaat kärsivät usein myös muista valtimonkovettumataudin aiheuttamista sairauksista, kuten sepelvaltimotaudista ja alaraajojen verenkiertohäiriöistä.