Terve.fi

Mitä on sydämen vajaatoiminta?

Mitä on sydämen vajaatoiminta?
Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka voi aiheuttaa lukemattomat eri syyt yksinään tai yhdessä. Yleisimmin sydämen vajaatoiminta todetaan 75-vuotiaalla naisella.
Julkaistu: 24.1.2011

Sydämen vajaatoiminta on yleensä elämänkaaren loppupuolella yleistyvä ilmiö, joka rappeuttaaa kehon hyvinvoinnin. Kyse ei ole kuitenkaan itsenäisestä sydänsairaudesta. Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka voi aiheuttaa lukemattomat eri syyt yksinään tai yhdessä, mutta muutamat yleisimmät syyt vallitsevat suomalaisessa väestössä.

Yleisimmin sydämen vajaatoiminta todetaan 75-vuotiaalla naisella. Keski-ikäisillä esiintyvyys on prosentin luokkaa nousten vanhusväestössä kymmenkertaiseksi. Sydämen vajaatoiminta ei ole hyvälaatuinen sairaus vaan vastaa pahimmillaan syöpäsairauksien ennustetta, esimerkiksi 5-vuotiskuolleisuusluvut on 40 prosentin luokkaa.

Ymmärtääkseen tarkemmin sydämen vajaatoiminnan on tiedettävä sydämen ja verenkierron rakenne ja toiminta.

Sydän on ontto, nelilokeroinen ja -läppäinen lihaksikas elin, joka huolehtii verenkierrosta. Ns. isossa verenkierrossa hapettunutta valtimoverta pumpataan sydämestä poispäin ja tuodaan kulutettua laskimoverta takaisin. Ison kierron laskimoveri ohjautuu ns. pieneen eli keuhkoverenkiertoon, josta se palaa vasemmalle puolen sydäntä hapetettuna uudelleen takaisin isoon kiertoon.

Sydämen tehokkaimmassa osassa, vasemmassa kammiossa, on kaksi työvaihetta; lihaksen supistus eli systole ja lepo- eli täyttövaihe, jota myös diastoleksi kutsutaan. Sepelvaltimot ruokkivat sydäntä.

Pumppausvoima alenee

Sydämen vajaatoiminnasta puhutaan, kun sydän ei jaksa huolehtia tehtävistään toimien vajaalla teholla.

Ongelma jaetaan sydämen vasemman puolen eli ison verenkierron vajaatoimintaan tai harvinaisempaan pienen eli keuhkoverenkierron vajaatoimintaan, esimerkiksi vaikeaan keuhkosairauteen liittyen. Yleensä oikean puolen vajaatoiminta on jatkumo vasemman puolen vajaatoiminnalle.

Lääkärien toimesta vajaatoiminta pyritään luokittelemaan sydämen supistusvireyden eli ejektiofraktion (EF) perusteella normaaliin (EF yli 40 %) tai poikkeavaan (EF alle 40 %). Kun supistusvireys on normaalia, ongelmana on huono sydämen lepovaiheen täyttyminen. Kyseisellä rajavedolla on merkitystä hoitojen ja ennusteen kannalta. Sydämen vajaatoiminta on vauhtiin päästyään itseään ruokkiva oravanpyörä aina vain pahentuen.

Taustalla useita syitä

Sydämen vasemman puolen vajaatoiminnan kolme yleisintä syytä ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti ja läppäviat, joista koostuu 90 % kaikista tapauksista. Eri tulehdussairaudet, rytmihäiriöt, aineenvaihdunnan häiriöt, muiden sisäelinten sairaudet ja kasvaimet hoitoineen voivat myös provosoida sydämen vajaatoiminnan.

Myös erilaiset perinnölliset sairaudet ja synnynnäiset rakennepoikkeavuudet voivat aiheuttaa toiminnan vajauksen paljastuen joskus jo sikiövaiheessa. Sydämen vajaatoiminnasta puhuttaessa ei siis yleensä selviä sen syy, vaan se selvitetään erikseen esim. sydämen ultraäänitutkimuksella.

Oirekuvassa tyypillistä on väsyminen, rasituksensiedon aleneminen (alkuun rasitushengenahdistus, myöhemmin jopa lepovaiheen yöllinen hengenahdistus) ja turvotustilat pumppaustehon alentuessa. Turvotukset ilmaantuvat tyypillisesti keuhkoihin vaikeuttaen hengitystä vasemman puolen vajaatoiminnassa ja toisaalta oikean puolen vajaatoiminnassa kudosturvotus pakkaantuu alaraajoihin sääriin kuoppaturvotuksena. Oireet voivat tulla yleensä vähitellen, mutta joillakin dramaattisen nopeasti.

Yhteenvetona voidaan todeta sydämen vajaatoiminnan löytämisen olevan toisaalta hyvin helppoa tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella, mutta ajoittain hyvinkin haasteellista tarviten tueksi sairaalatasoisia erikoistutkimuksia.

Oireiselta potilaalta sydämen vajaatoiminta on tärkeä löytää tai poissulkea, koska on olemassa tehokkaita ennustetta ja oireita parantavia hoitokeinoja. Sydämen vajaatoiminnan syy olisi aina syytä selvittää.

1 kommentti