Näin aivot toimivat

Aivojen toiminta jakautuu niiden etu- ja takaosien sekä vasemman ja oikean puoliskon kesken.

Aivojen etuosassa tapahtuu tunnistetun tiedon merkityksen arviointi ja päättely: kun tieto tulee, tarvitseeko toimia, ja jos tarvitsee, niin miten. Edelleen se säätelee liikkeitä ja vastaa toiminnan suunnittelusta, päämäärien asettamisesta, toimintatapojen valinnasta ja onnistumisen arvioinnista. Tämä aivojen osa huolehtii myös sosiaalisesta käyttäytymisestä.

Aivojen takaosassa ovat näköalue, kuuloalue ja tuntoalue, eli sinne tulee näiden aistien välittämä tieto.

Vasen aivopuolisko ohjaa kielellisiä toimintoja, joita ovat mm. puheen ymmärtäminen ja tuottaminen, kirjoittaminen ja laskeminen sekä kielellisen aineksen muistaminen.

Oikea aivopuolisko käsittelee, ymmärtää ja muistaa nähdyn, hahmottaa ulottuvuuksia ja ympäristön etäisyyksiä ja suuntia, mikä mahdollistaa liikkumisen samoin kuin sijaintien ja kulkureittien muistamisen. Silmän ja käden yhteistyö sekä kasvojen ilmeiden tunnistaminen perustuvat oikean aivopuoliskon toimintaan.

Muistin toiminta tapahtuu aivojen alueella. Ilman muistia ei selviydy arkipäivästä eikä opi uutta. Muistihäiriöitä ja muistisairauksia voi ymmärtää paremmin, kun tietää joitakin perusasioita aivoista.

Hermosto välittää tietoa ja tunteita

Hermoston muodostavat keskushermosto ja ääreishermosto. Hermosto on erikoistunut välittämään nopeita tietoja, se myös säätelee liikkeitä. Niin ikään aistihavainnot, tunne-elämä ja älylliset toiminnot ovat yhteydessä hermostoon.

Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin, se on elintoimintojen ylin säätelyjärjestelmä. Ääreishermostoon kuuluvat elimistön kaikki hermot (aivohermot, selkäydinhermot), se vie tietoa keskushermostosta esimerkiksi luustolihaksiin ja sydänlihaksiin ja tuo tietoa kudoksista keskushermostoon.

Toiminnaltaan hermosto jakautuu somaattiseen eli tahdonalaiseen hermostoon ja autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon.

Aivot ovat pääkopan sisällä oleva keskushermoston osa. Isoaivojen keskipaino on 1350 grammaa. Vastasyntyneen aivot painavat 300 grammaa, paino kaksinkertaistuu kuudessa kuukaudessa. Nopea kasvu jatkuu kahden vuoden ikään, sitten se hidastuu. Naisen aivot painavat yleensä 100 grammaa vähemmän kuin miehen. Aivojen painolla ei ole merkitystä niiden toimintaan.

Aivot voidaan jakaa seuraaviin osiin: isoaivot, väliaivot, keskiaivot, aivosilta, pikkuaivot ja ydinjatke.

Ihmisaivojen pääosan muodostavat isoaivot. Muisti, tunteet, puhuttu ja kirjoitettu kieli, laskutaito, musiikki ja luovuus syntyvät isoaivoissa. Isoaivojen takana ja alapuolella ovat pikkuaivot. Ne huolehtivat kehon tasapainosta, liikkeiden ja lihasten säätelystä.

Muisti ja muistijäljet

Kun aivosolut kasvattavat ulokkeita ja rakentavat verkostoja, syntyy tila muistille. Muisti koostuu muistijäljistä, jotka ovat hermoverkkojen pysyviä reittejä. Niiden syntymisessä keskeinen tapahtuma on kahden hermosolun välisen yhteyden herkistyminen tai tehostuminen. Muistijäljissä säilyy elämän varrella kerätty tieto ja taito.

Muistijälkiä voidaan synnyttää lähes rajattomasti, pysyvien muistijälkien “arkistot” muodostavat kokemuksen. Tästä syystä vanhat aivot ovat monella tavoin nuoria (kokemattomia) aivoja tehokkaammat. Sisempi ohimolohko on keskeinen rakenne tuoreen muistiaineksen säilytyksessä eli lähimuistissa.

Pitkäkestoisen muistiaineksen säilytyspaikkana pidetään aivokuorta.

Mitä on älykkyys

Älykkyys on kyky ratkaista ongelmia ja selviytyä arjesta. Älykkyys koostuu matemaattis-loogisesta päättelystä, havaitsemisesta, tarkkaavuudesta, kielellisyydestä, musikaalisuudesta ja muistista. Jokaisen ihmisen älykkyys on yksilöllisesti rajallista.