Turbulenssi lentokoneessa, merenkäynti laivalla, voimakas tärinä autokyydissä – ne kaikki johtavat siihen, että joudun seuraavana päivänä ottamaan tukea seinistä. Liike jää päälle, ja huimaava heilumisen, keinumisen tai vatkauksen tunne voi jatkua useita tunteja, vaikka vain istuisin paikallani. En pelkää enää, sillä tiedän, mikä sen on aiheuttanut. Monelle muulle huimaus on pelottava ja jopa lamaannuttava vaiva, jonka aiheuttajaa ei uskalleta edes yrittää selvittää.
Huimaus on yksi yleisimpiä syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Neurologi Mikael Ojala määrittelee vaivan Huimaako? -kirjassaan näin: ”Tietoiseksi tullut, epämiellyttävä tunne tasapainon häiriöstä; tunne epänormaalista liikkeestä henkilön ja hänen ympäristönsä välillä.”
Yleensä huimauksen syy liittyy korvaan, alhaiseen verenpaineeseen, kilpirauhaseen, aivoihin tai hermostoon. Myös jotkin lääkkeet, raudan puute ja psyykkiset tekijät voivat aiheuttavat huimausta.
Arviolta 500–3 000 suomalaista vuodessa alkaa kärsiä hyvälaatuisesta asentohuimauksesta, jonka aiheuttaa sisäkorvassa olevien tasapainokiteiden sijainnin muuttuminen. Tämän uskotaan aiheuttavan jopa 30 prosenttia kaikista huimausoireista.
Hyvänlaatuinen asentohuimaus eli HAH menee usein ohi itsestään, mutta sen voi hoitaa myös niin sanotulla asentomanööverillä. Se on fysioterapeutin tai lääkärin valvonnassa tehtävä liikesarja, joka panee sisäkorvaan kertyneen, huimausta aiheuttavan sakan liikkeelle. Suurimmalla osalla huimausoireet loppuvat jo yhden liikesarjan tekemisen jälkeen. Ohjeita löytyy myös internetistä, ja niitä voi kokeilla kotonakin.
Kaikki huimaus ei katoa jumpalla. Usein sen aiheuttaa ahdistus, jonka helpottaminen vie paljon enemmän aikaa ja energiaa. Jos huimaus vaivaa aina tilanteessa, josta haluaisi paeta tai joka tuntuu itsestä stressaavalta tai painostavalta, huimaus on todennäköisesti psykosomaattista eli oman mielen aiheuttamaa.
– Psykosomaattinen huimaus on usein seurausta epätasapainoisesta hengityksestä, kertoo psykologi Minna Martin.
Tiukassa paikassa meillä on taipumus muuttaa hengitystämme – joko hengittää liian pinnallisesti, pidättää hengitystä, nieleskellä ilmaa tai hyperventiloida eli hengittää liikaa. Muutokset hengityksessä voivat aiheuttaa huimausta esimerkiksi aivojen verenkierron häiriintymisen vuoksi. Kun tilanne rauhoittuu, hengityskin tasaantuu ja huimaus helpottaa.
– Ensiapuna kannattaa keskustella elämäntilanteestaan jonkun luotettavan henkilön, kuten ystävän tai mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Monet hyötyvät paljon myös siitä, että oppivat rauhoittamaan hengitystään. Siinä voivat auttaa myös hitaat liikuntalajit, kuten jooga ja pilates, Martin luettelee.
Huimaus on epämiellyttävä kokemus. Se on normaali reaktio, jos kärsit esimerkiksi pitkän liikuntasuorituksen jälkeisestä nestehukasta, nouset nopeasti kyykystä pystyyn tai poistut vauhdikkaasta huvipuistolaitteesta. Apua kannattaa hakea, jos huimaus toistuu usein, sille ei löydy loogista syytä tai se alkaa rajoittaa elämää.
Monelle huimauksen syyn selviäminen on helpotus. Diagnoosin ansiosta huimauksen aiheuttajaa voidaan alkaa hoitaa oikein.
– Jos oireilu jatkuu pitempään ja huolestuttaa, on hyvä varata aika yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä. Kun perustutkimukset on tehty, voidaan sulkea pois muut ongelmat, esimerkiksi somaattiset eli tahdonalaisen hermoston sairaudet. Ellei tutkimuksissa löydy mitään sairautta, lääkärin on hyvä kartoittaa ihmisen elämäntilannetta. Jos siinä ilmenee isoja stressitekijöitä tai muutoksia, joihin sopeutuminen vie aikaa ja voimia, tilannetta voisi selvitellä lisää mielenterveyden ammattilaisen kanssa, Martin opastaa.
Kaikki huimaus ei ole täysin parannettavissa. Valtaosaa huimausoireista voidaan helpottaa nopeasti, kunhan syy on selvitetty. Ja vaikkei syy selviäisikään täysin, tutkimuksista on hyötyä: niillä voidaan sulkea pois monta mahdollista aiheuttajaa ja siten hälventää pelkoja.
Asiantuntijana psykologi Minna Martin
MIKÄ MEITÄ HUIMAA?
- Yli 50 % lääkäreiden tietoon tulevista huimaustapauksista liittyy korvasairauksiin.
- 5 % selittyy niskan alueen vaivoilla.
- 15 % johtuu psyykkisistä syistä.
- 10 % huimauksesta aiheutuu vaivasta aivoissa: esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöistä tai -vammasta.
