Miksi polven lumeleikkaus toimii?

Lääke kelpuutetaan lääkkeeksi vasta, kun on osoitettu, että se on tehokkaampi kuin lumelääke eli plasebo. Suomalaistutkijat ovat ryhtyneet testaamaan lumevaikutusta kirurgiassa. Osalle potilaista tehdään oikea, osalle valeleikkaus.

Ensimmäinen tulos julkaistiin äskettäin. Se paljasti, että polvikierukan siistiminen ei hyödytä potilasta sen enempää kuin valetoimenpide.

Tutkimus herätti keskustelua tuhansista turhista polvi­operaatioista, niiden kustannuksista ja lumeleikkausten oikeutuksesta.

Tutkijat etsivät vastausta kysymykseen, onko toimenpiteestä potilaalle hyötyä vai ei. Nimimerkkiä Polvivammainen saattaisi lohduttaa tieto, että jopa ­valetoimenpide voi kohentaa potilaan oloa enemmän kuin se, että operaatio jätetään kokonaan tekemättä. Samalla tavalla leikkipilleri voi lievittää monia oireita.

Oireita lumelääkkeestä 

Lääkäreille ei ole uutta, että potilaan tila tapaa kohentua, kun hän saa vaivoihinsa jonkin pillerin. Siksi jotkut lääkärit saattavat määrätä tehottomiakin tabletteja, jos potilaalle ei ole tarjota parempaa hoitoa. Tutkimusten mukaan valtaosa nyky­lääkäreistä on joskus määrännyt jonkinlaista plaseboa potilaalleen.

Parhaiten lumehoito näyttää purevan kipuun, masennukseen ja Parkinsonin tautiin. Jos potilas luulee saaneensa lääkkeeksi morfiinia, hänen kipunsa hälvenevät herkemmin kuin potilaan, joka uskoo syöneensä aspiriinia. Molem­pien vaivoja hoidetaan pelkällä kalkkitabletilla.

Myös lumelääke voi aiheuttaa sivuvaikutuksia. Kun potilaille kerrottiin, että lääke voi aiheuttaa heikotusta ja ihottumaa, he myös saivat vastaavia oireita.

Tällainen nosebo-vaikutus on kokeellisesti herätetty muun muassa tärkkelyspillereillä ja valeakupunktiolla, jonka ”neulat” eivät läpäisseet lainkaan ihoa.

Lumelääkkeiden vaikutus eli lumeilmiö ei edellytä, että potilasta huijataan. Plasebo auttoi esimerkiksi vaikeasta masennuksesta kärsiviä potilaita, vaikka heille kerrottiin rehellisesti, että purkissa on leikkilääkettä.

Leikkilääke helpottaa oloa 

Miksi leikkihoito tehoaa? Merkittävin syy näyttäisi olevan hoiva. Potilas tuntee, että hänestä pidetään huolta. Vahvimmin plasebot tepsivät potilaisiin, jotka kokivat saaneensa eniten lääkärin huomiota.

Vihjeet avun saamisesta sytyttävät lisäksi aivoissa odotuksen paranemisesta. Tunne saa solut erittämään oloa parantavia aineita, kuten mielihyvää tuottavaa dopamiinia, mielialaa kohottavaa serotoniinia tai kipua hillitseviä opioideja.

Hormonien tuotanto käynnistyy alitajuisesti, ilman lääkärin lupausta tai muuta tietoista oletusta paranemisesta. Aivomme ovat oppineet lukemaan pienetkin vinkit, kuten pelkän stetoskoopin näkemisen automaattisesti merkiksi tulevasta tervehtymisestä.

Vaikka lumeilmiö on todellinen, plasebo ei voi korvata lääkkeitä tai tehokkaita lääketieteellisiä hoitoja. Lumehoito ei kutista kasvaimia tai tuhoa viruksia.

Miksi vaihtoehto­hoidot tehoavat? 

Potilaan hoitaminen vaatii aina oireiden pätevää tunnistamista. Lumeilmiö saattaa selittää, miksi monet vaihtoehto­hoidot auttavat potilasta. Tätä ei ole kuitenkaan juurikaan tutkittu.

Lumeilmiöllä ei voi kuitenkaan perustella vaihtoehtohoitojen käyttöä. Todellinen hoitovaikutus on aina aktiivisen hoidon ja lumevaikutuksen yhteistulos.

Lumevaikutuksen hyödyntämisen tulisi pysyä terveydenhuollon ammattilaisten käsissä. Terveyden­tilan kartoitus ja taudinmääritys ovat keskeisiä potilaan hoitamisessa. Vaihtoehtohoidot voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, jos niitä annetaan ilman potilaan oireiden pätevää tunnistamista.

Lumevaikutus on kuitenkin todellinen biologinen tapahtuma. Sen vasteita voidaan mitata esimerkiksi aivoista. Potilas ei siis vain kuvittele, että oireet helpottavat.

Pieni lumesanasto:

● Plasebo on lääke tai toimen­pide, jolla ei ole erityistä hoi­dollista vaikutusta.

● Lumelääke on rohdos, joka ei sisällä mitään lääkeaineita.

● Lumeilmiö tai -vaikutus tarkoittaa olon kohentumista leikkipillerin tai valetoimenpiteen avulla.

● Dopamiini on aivojen tuottama hormoni, joka osallistuu mieli­hyvän tuntemuksiin.

● Opioidi on elimistön tuottama oma kivunlievittäjäaine.

● Nosebo on lumelääkkeen aiheuttama ikävä sivuvaikutus

Asiantuntijana Turun yliopiston psykiatrian klinikan professori Hasse Karlsson

Lähteet: PLOSONE, The New England Journal of Medicine, Psychoterapy and Psychosomatics, Journal of Medical Ethics, British Medical Journal, Harvard Magazine, Suomen Lääkärilehti ja Tiede-lehti

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 7/2014.