Mikäli sinulla on ruokaan liittyviä himotuksia, olet samankaltainen kuin 100 % naisista ja 75 % miehistä. Mieliteot ovat siis hyvin yleisiä. Wall Street Journal teki asiasta tutkimuksen viime vuonna.
Aiemmin arveltiin, että mieliteot johtuvat jonkin ravintoaineen puutoksesta kehossa. Mieliteot ja todelliset ravintoaineiden tarpeet eivät kuitenkaan kohtaa. Jos esimerkiksi kaipaisimme magnesiumia, jota on suklaassa, miksi silti himoitsemme suolaisia sipsejä?
Wall Street Journalin tekemän tutkimuksen mukaan mielihalut ovat monimutkainen yhdistelmä, johon sisältyy sosiaalisia, kulttuurisia, psykologisia sekä ympäristöllisiä tekijöitä. Jos kaipaamme äidin leipomuksia, kaipaamme usein enemmänkin niiden herättämiä tunteita. Jos kaipaamme matsi- tai leffamättöä, saatamme kaivata enemmänkin ympäristöön sulautumista.
Mieliteot voivat siis herätä monesta muustakin asiasta, kuin siitä että tarvitsisimme jotakin ruoka-ainetta. Ruokailu on yhteisöllistä, kulttuurista ja sosiaalista toimintaa.
Mieliteot voivat muuttua yhtä addiktoiviksi kuin mikä tahansa muukin riippuvuutta herättävä asia. Tutkimusten mukaan mieliteko herättää aivoissa saman reaktion kuin esimerkiksi huume- tai alkoholiriippuvuus. Ja kuten mikä tahansa muu riippuvuus, myös mieliteko herkkuja kohtaan voi olla hankalasti selätettävissä.
Mutta kuten mikä tahansa riippuvuus, myös ruuan perässä mielitekojen toteuttaminen voi muuttua ongelmaksi. Mitä enemmän mielitekomässyä syödään, sitä vähemmän entisen kokoiset annokset tyydyttävät. Jotta mieliteko tyydyttyisi, joutuu siis syömään aina vain suurempia annoksia. Myös ruoka-addiktio tekee muutoksia aivoihin niillä alueilla, joilla on tekemistä riippuvuuksien ja mielitekojen kanssa.
Mielitekoja voi onneksi hallita. Pienen hetken pidättäytyminen oikeasti laskee mielitekoja, jolloin niiden vastustaminen on helpompaa. Jos jaksaisi odotella 10-15 minuuttia, mieliteko menee yleensä ohikin. Eikä satunnainen sortuminen haittaa ketään.
Mieliteoista uutisoi Psychcentral.com -sivusto.
