Miksi kasvoja särkee

Kasvojen alueen tuntoaistista vastaa aivorungosta lähtevä parillinen viides aivohermo, jota kutsutaan kolmoishermoksi. Kyseinen hermo jakaantuu molemmin puolin kolmeen haaraan: ylimpään, keskimmäiseen ja alimpaan.

Hermon alitoiminnasta seuraa kasvojen tunnottomuus- ja puutumisoireita, hermon ärtymisestä puolestaan kasvojen alueen kipuja ja särkyjä. Oireita voi tuntua myös suun sisällä.

Kasvosäryn taustalla voi olla eri syitä

Yleisin kasvojen alueen särkyjä aiheuttava sairaus on kolmoishermosärky. Sen diagnoosi perustuu tarkkaan haastatteluun ja lääkärin tekemään neurologiseen tutkimukseen.

Kolmoishermosärky ilmenee toistuvina, viiltävinä, sähköiskumaisina kipukohtauksina jommallakummalla puolen kasvoja. Usein kipukohtauksia on niin paljon, että kipua on lähes jatkuvasti.

Kylmä viima, pureminen, hiusten kampaaminen, hampaiden harjaus ja sitrushedelmien tai vahvojen mausteiden nauttiminen saattaa herkistää kipukohtauksille.

Joskus säryn taustalle paljastuu jokin hammas-, leuka- tai silmäperäinen syy. Aivokuvaus on yleensä normaali, mikäli neurologisessa tutkimuksessa ei löydy poikkeavaa ja lääkehoito tehoaa.

Ikävimmillään kivun taustalle saattaa kuitenkin paljastua aivokasvain, MS-tauti tai jokin muu aivojen rakenteellinen syy.

Toinen kasvojen alueelle paikantuva sairaus on sarjoittainen päänsärky. Tyypillisimmillään kipukohtaukset ilmenevät viikkojen tai kuukausien jaksoissa päivittäin, mitä seuraa useamman kuukauden tai vuosien tauko oireissa. Kohtaukset kestävät kerrallaan 15 minuutista 3 tuntiin, niitä voi tulla useita kertoja vuorokaudessa, tyypillisimmin yöaikaan. Särky paikantuu toispuoleisesti silmän seutuun ja siihen liittyy useimmiten oireita silmän taholta, esimerkiksi silmän punoitusta tai mustuaisen koon pieneneminen. Kipukohtauksen aikana voi olla myös saman puolen sieraimen tukkoisuutta tai kasvojen toispuoleista hikoilua.

Tunnetaan myös muita, harvinaisempia kasvokipuoireyhtymiä. Toisaalta kaikki kasvojen alueen hermotusta ärsyttävät tekijät voivat tuoda mukanaan kipua.

Näin ollen mikäli kasvoja särkee, on hammaslääkärin, korva-nenä- ja kurkkutautien ja usein myös silmälääkärin arvio tarpeen, löytyisikö jotain hoidettavaa rakenteellista syytä säryn taustalle. Kasvokipujen lääkehoito ja diagnostiikka kuuluu neurologian erikoisalaan.

Aina ei kuitenkaan päästä tarkkaan diagnoosiin. Rakenteellista syytä tai nimettyä särkyoireyhtymää kivun taustalle ei aina löydy. Tuolloin puhutaan epätyypillisestä kasvokivusta.

Asianmukainen säryn hoito kannattaa

Oli kasvokivun syy mikä vaan, se on syytä hoitaa.

Säryn pitkittyessä saattavat keskushermoston kipuradat nimittäin herkistyä, mikä puolestaan voi johtaa kivun vaikeutumiseen ja pitkittymiseen.

Mikäli säryn taustalle löytyy jokin rakenteellinen syy, kannattaa se mahdollisuuksien mukaan hoitaa.  Tavanomaisia kipulääkkeitä, kuten tulehduskipulääkkeitä ja parasetamolia voi aluksi käyttää. Ylenmääräinen, useita kuukausia jatkuva särkylääkkeiden käyttö tuo kuitenkin mukanaan aina särkylääkepäänsäryn kehittymisen riskin.

Mikäli kiputila pitkittyy yli muutaman viikon, on suositeltavampaa säännöllinen, hermokipua estävä lääkitys. Sarjoittaiseen päänsärkyyn on puolestaan omat hoitosuosituksensa.

Faktaa: Mistä kasvokivussa on kyse