Mikrospirometria seuloo keuhkoahtaumatautipotilaat tehokkaasti
Keuhkoahtaumatauti eli COPD on noussut uudeksi, jatkuvasti lisääntyväksi kansantaudiksi. Suomessa kroonista brokiittia ja COPD:ta sairastavia potilaita arvioidaan yhteensä olevan jo yli 400 000, ja vain joka toinen on diagnosoitu.
Helppokäyttöisellä mikrospirometri-laitteella terveyskeskuslääkäri pystyy kuitenkin poimimaan riskipotilaat jatkohoitoon. Aikaa potilaiden puhalluttamiseen kuluu saman verran kuin verenpaineen mittaamiseen eli enintään viitisen minuuttia.
- Terveyskeskuslääkäri löytää mikrospirometri-laitteella yhden keuhkofunktioiltaan heikentyneen potilaan jo ennen kuin on puhalluttanut kolme pitkään tupakoinutta potilasta. Yhden potilaan löytymiseen täytyy puhalluttaa keskimäärin 2,3 potilasta, jotka ovat tupakoineet yli 20 askivuotta, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Rytilä HUS:sta sanoo.
Keuhkoahtaumataudin seulonnasta perusterveydenhuollossa tehtiin viime vuonna laajaa tutkimusta Helsingin, Kuopion, Tampereen, Oulun ja Turun seuduilla. Kenttätutkimuksessa oli mukana toista sataa terveyskeskuslääkäriä, jotka olivat saaneet opastusta mikrospirometri-laitteen käytöstä.
Oireettomankin tupakoitsijan keuhkotoiminto heikentynyt
- Potilaat tulivat vastaanotolle muun kuin hengitysvaikeuksien vuoksi. Tutkimukseen ei otettu sellaisia potilaita, joilla oli todettu aikaisempi keuhkosairaus tai joilla oli jo lääkityksiä keuhkosairauksien hoitoon. Seurasimme vain potilaita, jotka olivat tupakoineet keskimäärin askin päivässä yli 20 vuoden ajan, Rytilä sanoo ja kertoo ensituloksista, jotka on saatu yli 500 potilaasta.
Tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden keski-ikä oli 55 vuotta ja runsas kolmannes heistä oli naisia. Noin 15 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli lopettanut tupakoinnin. Kolmanneksella ei ollut mitään keuhko-oireita ja noin 13 prosentilla pelkästään yskäoireita.
Mikrospirometria paljasti, että kaikista tutkituista potilaista kuitenkin 44 prosentilla oli heikentynyt keuhkofunktio eli uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 alle 80 prosenttia. Miehillä keuhkofunktiot olivat selvästi naisia heikommat, mikä kielinee lähinnä siitä, että miehet ylipäänsä käyvät lääkärin vastaanotolla naisia vastahakoisemmin.
- Keuhkofunktio näytti olevan sitä huonompi, mitä enemmän potilas oli tupakoinut ja mitä iäkkäämpi hän oli. Toisaalta pitkittynyttä yskää, limannousua, hengenahdistusta ja yöoireita oli yhtä paljon, olipa potilas polttanut 30 askivuotta tai vähemmän. Tämä kertonee myös perimän merkityksestä taudin kehittymisessä. Jos suvussa on kroonista keuhkosairautta, lisää se myös COPD-riskiä yllättävän paljon, Rytilä sanoo.
Savuttomuus hidastaa muttei paranna tautia
Tupakointi on keuhkoahtaumataudin suurin riskitekijä. Siksi Rytilä korostaakin tupakoivien potilaiden seulonnan tärkeyttä jo terveyskeskuksissa etenkin silloin, jos potilaalla on yksikin COPD-oire. Mikrospirometrian käyttö on helppo oppia, eikä laite maksa paljon. Perusterveydenhuollossa löytyneet potilaat olisi lähetettävä edelleen spirometriatutkimuksiin ja tarvittaessa muihin jatkotutkimuksiin.
Yleisyydestään huolimatta keuhkoahtaumatauti on maallikolle edelleen melko tuntematon sairaus. Yleensä COPD liitetään vanhoihin, yskiviin tupakkamiehiin, vaikka tauti voi raastaa jo suhteellisen nuoren naistupakoitsijankin keuhkoja.
Tupakoinnin lopettamisen on todettu hidastavan keuhkoahtaumataudin etenemistä. Keuhkojen korjaantuminen jo syntyneistä vaurioista on kuitenkin hidasta, eikä asiasta ole tarkkoja tutkimuksia. Ajoissa aloitetusta ja oikeasta lääkehoidosta on kuitenkin potilaalle hyötyä.
