
Mangaani
Suurin osa elimistön mangaanista on sijoittunut luustoon, maksaan, rauhasiin ja verisoluihin.
Suurin osa elimistön mangaanista on sijoittunut luustoon, maksaan, rauhasiin ja verisoluihin. Solunsisäinen mangaani sijaitsee mitokondrioissa.
Mangaani, vaikutus
Mangaani on osoittautunut välttämättömäksi jokaisella tutkitulla eläinlajilla. Se toimii entsyymien, mm. hydroksylaasien, dekarboksylaasien, kinaasien ja transferaasien, aktivaattorina. Tunnetaan kaksi mangaania sisältävää metalloentsyymiä, nimittäin puryvaattikarboksylaasi ja superoksididismutaasi, jotka molemmat löytyvät mitokondrioista.
Mangaani, tarve ja saanti
Mangaanin tarvetta ei ole pystytty spesifioimaan. Keskimääräinen saanti ruoasta lienee 2-3 milligramman paikkeilla. Hyviä mangaanilähteitä ovat vilja, viljatuotteet ja tee. Pohjoismaista saantisuositusta ei ole mangaanille asetettu, mutta Yhdysvaltojen vastaava RDA (Recommended Daily Allowance) on 2-5 milligrammaa aikuisille.
Mangaani, puute ja yliannostus
Mangaanin puutetta ei ole koskaan normaaliväestössä pystytty havaitsemaan. Ilmeisesti mangaania saadaan ravinnosta riittävästi ja lisäksi elimistön mangaanipitoisuuden säätely on hyvin tarkkaa.
Mangaani on hyvin vähän toksinen aine ja jopa 10 mg annokset tilapäisesti eivät ole aiheuttaneet minkäänlaisia oireita.
