Apu Terveys

Mikä on malaria?


Malarian riski on syytä ottaa kaukomatkoilla vakavasti. Malarialta ja sitä levittäviltä hyttysiltä voi kuitenkin suojautua monin keinoin.
Kuvat iStock

Malaria on loisalkueläimien aiheuttama tauti. Loisalkueläimet ­tunkeutuvat ­punasoluihin.

Tropiikissa oleilleet siirtomaaisännät siemailivat aikoinaan gin toniceja malarian­esto­lääk­keeksi. Tonic-­vesi sisältää malariaa ehkäisevää kiniiniä, vaikkakin myös ginillä lienee ollut osuutensa juoman suosiossa.

Matkailijan ei kannata luottaa gin tonicin malariaa ehkäisevään vaikutukseen, sillä tonic-vesi sisältää nykyään paljon vähemmän kiniiniä kuin ennen. Onneksi nykylääketiede tarjoaa muita vaihtoehtoja.

Malarian oireet

Malarian oireet vaihtelevat hieman malarian muodon ja potilaan mukaan.

  • Kuume, joka voi nousta ja laskea kohtauksittain.
  • Lihaskivut.
  • Päänsärky.
  • Raju oksentelu.
  • Voimakkaat painajaiset.
  • Sekavuus.

Malarian aiheuttaja ja levinneisyys

Malarian aiheuttaa loisalkueläin, tarkemmin viisi eri Plasmodium-suvun lajia. Tautia esiintyy pääasiassa troopiikissa, mutta yhtä tautimuotoa tavataan myös subtropiikissa. Malaria tarttuu hyttysen piston välityksellä, joten tärkein keino ehkäistä sitä on hyttysiltä suojautuminen.

Kartasta näet malaria tartuntojen muutokset 2000-2015

Terveysneuvonnan ansiosta malariaa esiintyy entistä vähemmän kaikkialla maailmassa Venezuelaa lukuun ottamatta.

Malariaan sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä. Esimerkiksi vuonna 2017 heistä kuoli 435 000, ja kuolleista lähes kolme neljäsosaa oli alle 5-vuotiaita lapsia. Malaria on yleisimpiä pikkulasten kuolinsyitä Afrikassa.

Kuolleista lähes kolme neljäsosaa oli alle 5-vuotiaita.

Malaria-alueiden väestölle jatkuva estolääkitys ei ole vaihtoehto, joten tautia on ehkäistävä muilla tavoin. Avustusjärjestöillä on kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on ehkäistä eri tauteja, muun muassa malariaa. Järjestöt esimerkiksi antavat terveysneuvontaa kylissä ja hankkivat perheille hyttysverkkoja.

Malaria ja matkustaminen

Estolääkityksen teho ei ole sataprosenttinen. Siksi on yhtä tärkeää ehkäistä hyttysenpistoja käyttämällä hyttyskarkotteita ja koko kehon peittäviä vaatteita hämärän ja pimeän aikaan ­sekä nukkumalla hyttysverkon alla. Paras valinta on hyttyskarkotteella ­käsitelty hyttysverkko.

Lisää vinkkejä löydät THL:n Matkailijan terveysoppaasta, ­terveyskirjasto.fi.

– Hyttynen lisääntyy seisovassa vedessä. Tämän takia malaria liittyy usein sadekauteen, mutta myös elinympäristöön. Paikallisia ohjeistetaan huolehtimaan esimerkiksi siitä, että asumusten liepeille ei pääse muodostumaan vesilätäköitä ja vesi­lähteet suojataan, kertoo Punaisen Ristin katastrofiavun terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen.

– Hyttyskarkotteet ja -verkot ovat parhaat tavat suojautua malarialta. Joillain alueilla myös viranomaiset tekevät hyönteistorjuntakäsittelyitä rakennuksissa.

Suomessa koettiin malariaepidemia vielä 1940-luvulla.

Hyttyset tulevat esiin hämärän laskeutuessa. Siksi hyvä suojautuminen pimeän aikaan on ensiarvoisen tärkeää.

– Vältän oleskelua ulkona pimeän aikaa maissa, joissa malariariski on suuri. Pidän mahdollisimman peittäviä vaatteita, käytän hyttysmyrkkyjä ja nukun verkon alla, Noponen sanoo.

Malarianestolääkitys

Malaria-alueelle matkaavan on hyvä ottaa malarianestolääkitys. Suomessa vaihtoehtoina on käytännössä kolme lääkevalmistetta. Malarone on hyvin siedetty, mutta kallis. Lariam on tehokas malarian vaarallisinta muotoa vastaan, mutta se voi aiheuttaa vaikeita haittavaikutuksia. Doximycin on hyvä vaihtoehto, mutta jotkut eivät halua antibiootteja.

Lääkitys valitaan matkustajan iän, terveyden ja matkakohteen mukaan. Vaihtoehdoista kannattaa keskustella lääkärin kanssa hyvissä ajoin. Lariam otetaan vain kerran viikossa, mutta Malarone ja Doximycin päivittäin.

– Lariam aloitetaan mielellään muutama viikko ennen matkaa. Tällöin lääkkeen ehtii tarvittaessa vaihtaa, jos siitä tulee haittoja. Lariamia ja Doximyciniä jatketaan neljä viikkoa ja Malaronea viikko matkan jälkeen, Noponen kertoo.

Malarian esiintyminen

Malariaa esiintyy eniten trooppisessa Afrikassa, mutta myös muun muassa Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa. Joissakin näiden alueiden suurkaupungeissa malariaa ei enää tavata. Esimerkiksi Nairobissa ei tarvita estolääkitystä, mutta sen ulkopuolella sairastumisriski on todellinen.

Malarian itämisaika

Malarian itämisaika on seitsemästä päivästä jopa vuosiin. Jos malaria-alueelta paluun jälkeen nousee kova kuume, taudin mahdollisuus on otettava huomioon. Ajoissa todettu malaria on yleensä hoidettavissa, mutta tauti muuttuu vaaralliseksi, jos hoito viivästyy.

Ajoissa todettu malaria on yleensä hoidettavissa.

Malaria-alueilla asuvat kehittävät osittaisen vastustuskyvyn taudille. He voivat kyllä sairastua, mutta tauti oireilee paikallisilla lievempänä kuin matkailijoilla. Ilman osittaista vastustuskykyä malariakuolleisuus voisi olla vieläkin suurempi.

– Esimerkiksi Afrikasta Suomeen muuttaneet menettävät tämän vastustuskyvyn vähitellen. He tarvitsevat malaria-alueilla estolääkitystä, Rea Noponen sanoo.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, thl.fi, maailma.net, kerranelamassa.fi.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 6/2019.

Julkaistu: 30.9.2019