Maitohammaskaries lisääntynyt
Maito- ja pysyvien hampaiden karioituminen eli reikiintyminen on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi. Suomalaislapset ovat eurooppalaislapsista huonoimpia hampaiden harjaajia.
Ensimmäiset maitohampaat eli alaetumaitohampaat puhkeavat suuhun tavallisesti noin seitsemän kuukauden iässä. Noin kuuden vuoden iässä alkavat maitohampaat vaihtua pysyviin hampaisiin.
Lapsen hammashoidon tavoitteena on, että vanhemmat ymmärtävät hampaiden reikiintymisen periaatteet ja tietävät kotihoidon merkityksen hampaiden reikiintymisen ehkäisyssä.
Parhaat hoitotulokset lasten suun terveydenhoidossa saavutetaan hammashoitohenkilökunnan ja vanhempien yhteistyöllä.
Kariesalttius on yksilöllistä
Kariesta aiheuttaa Streptococcus mutans -bakteeri. Bakteeritartunta saadaan jo lapsuusiässä, tyypillisesti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua suuhun. Bakteeri ei elä hampaattomassa suussa.
Bakteeritartuntaa on vaikea ehkäistä, mutta bakteerimäärän suuruuteen ja siten hampaiden reikiintymisriskiin vanhemmat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan. Lasta ei tulisi esimerkiksi suukottaa suoraan suulle eikä vanhemman tulisi käyttää samaa lusikkaa vuorotelleen omassa ja lapsen suussa.
Jos alle 2-vuotiaan lapsen yläetuhampaissa on bakteeripeite, ennustaa se maitohampaiden reikiintymistä. Maitohampaat reikiintyvät pysyviä hampaita helpommin ja nopeammin.
Aina maitohammasta korjaavaa hoitoa ei ole enää mahdollista tehdä, jolloin maitohammas joudutaan poistamaan. Pahimmillaan lapselta voidaan joutua poistamaan useita maitohampaita karieksen takia.
Maitohampaiden liian varhaiset poistot aiheuttavat pysyvien hampaiden puhkeamisen hidastumista ja virheasentoja, mistä voi seurata vaikeita oikomishoitoa vaativia purennallisia ongelmia.
Maitohammaskaries ennustaa pysyvien hampaiden reikiintymistä. Pysyvät hampaat eivät välttämättä reikiinny, vaikka maitohammaskariesta olisi ollut paljonkin, jos suun terveydenhoidossa tapahtuu muutos.
Kotikonstein voi ehkäistä
Kaikessa suun terveydenhoidossa, niin myös maitohammaskarieksen ehkäisyssä, keskeisintä on kotihoito. Kotihoito koostuu oikeanlaisista ravintotottumuksista, riittävästä suuhygieniasta ja fluorivalmisteiden käytöstä.
Yli 1-vuotiaan lapsen rintaruokinnalla ei ole ravitsemuksellista merkitystä. Äidinmaidon korkean sokeripitoisuuden vuoksi yli 1-vuotiaan rintaruokinta lisää lapsen hampaiden reikiintymisriskiä.
1–3-vuotiaiden lasten karieksen taustalla on usein mehun käyttö janojuomana. Yli 1-vuotiaan lapsen janojuoma on vesi.
Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä vuorokaudessa. Napostelu aiheuttaa jatkuvan happohyökkäyksen hampaisiin, minkä seurauksena hampaat reikiintyvät.
Ksylitolituotteiden käyttö ruokailun jälkeen ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Jo kaksivuotias voi pureskella purukumia valvotusti. Kariesriskilapsilla fluoritablettien käyttö on suositeltavaa. Karkkia ja virvoitusjuomia vain kerran viikossa, karkkipäivänä!
Lapsen hampaiden harjaus aloitetaan ensimmäisten hampaiden puhjettua suuhun. Lapsen hampaat tulisi harjata aamuin ja illoin. Lasten hammastahnassa fluoripitoisuus on aikuisten hammastahnaa pienempi. Lasten fluorihammastahnan käyttö voidaan aloittaa lapsen täytettyä yksi vuotta. Tahnaa käytetään pikkusormen kynnen kokoinen määrä kerrallaan.
Alle kouluikäisen lapsen on hyvä antaa harjata omat hampaansa itse, minkä jälkeen vanhemman tulisi tarkistaa harjaustulos ja tarvittaessa harjata hampaat uudelleen ainakin kerran päivässä. Alakouluikäisten lapsen vanhempien tulisi valvoa lapsen hampaiden harjausta.
Lapsena opitut suun terveyden hoitotavat ja tottumukset ovat koko myöhemmän elämän suun terveydenhoidon pohja.
