Terve.fi

Löytö - uusia Alzheimer-taudin riskigeenejä

Löytö - uusia Alzheimer-taudin riskigeenejä
Tutkijat ovat raportoineet kolmen uuden Alzheimer-tautiin liittyvän riskigeenin löytämisestä.
Julkaistu: 17.12.2009

Alzheimer-tauti on dementian yleisin muoto, joka havaitaan yleensä yli 65-vuotiailla (myöhään puhkeava sporadinen Alzheimer-tauti). Hermostoa rappeuttavalle sairaudelle on tyypillistä amyloidiplakkien kertyminen aivoihin. Mekanismi, joka johtaa hermoston rappeutumiseen, on kuitenkin tuntematon.

Professorit Philippe Amouyel ja Julie Williams johtivat kansainvälisiä perimänlaajuisia assosiaatiotutkimuksia (GWAS), joista toisessa mukana oli myös suomalaistutkijoita. Tutkimuksissa selvitettiin noin 14 000 ja 16 000 henkilön geenejä.

Aiemmin on tunnistettu vain yksi myöhään puhkeavaan Alzheimer-tautiin liittyvä geeni (APOE), joka on taudin ensisijainen geneettinen riskitekijä. Se vastaa jopa 50 % geeniriskistä.

Nyt löydetyt geenit ovat CLU, PICALM ja CR1. Tutkijat arvelevat niiden liittyvän reitteihin, jotka säätelevät amyloidi-β -peptidin (Aβ) hajotusta aivoissa. Aβ on amyloidiplakkien pääkomponentti.

CR1-geeni koodaa erään immuunijärjestelmäproteiinin reseptoria ja se voi liittyä Aβ:n hajotukseen komplementtijärjestelmän kautta. CR1:n ilmentyminen lisääntyy monissa patologisissa sairaustiloissa, joihin liittyy aivojen vaurio tai krooninen tulehdus.

PICALM (fosfatidyyli-inositolia sitovan klatriinin kokoojaproteiinigeeni) vaikuttaa molekyylien solunsisäiseen liikenteeseen. Professori Williamsin mukaan ”se on tärkeä synapseissa, aivosolujen välisissä yhteyksissä, ja liittyy molekyylien kuljetukseen hermosoluille ja niiden sisään, mikä auttaa muistojen muodostusta ja muita aivotoimintoja.”

– Sekä CLU että PICALM edustavat uusia reittejä, jotka johtavat Alzheimer-tautiin. CLU (apolipoproteiini J) on klusteriinityypin proteiini, joka normaalisti suojaa aivoja eri tavoin. Tämän geenin muuntelu voi poistaa suojatoiminnan ja vaikuttaa Alzheimer-taudin kehittymiseen,” sanoo professori Williams.

– Tiedämme, että synapsien terveys liittyy läheisesti muistisuoritukseen Alzheimer-taudissa. Siten muutoksilla geeneissä, jotka vaikuttavat synapseihin, on todennäköisesti suora vaikutus sairauden kehittymiseen.”

Vallitsevan teorian mukaan amyloidi-β:llä on ensisijainen osuus Alzheimer-taudin synnyssä. Aβ-tuotannon ja hajotuksen epätasapainon ajatellaan johtavan amyloidien kertymiseen seniileihin plakkeihin, mikä puolestaan edistää sairauden etenemistä. Tutkimuksissa löydettyjen uusien altistusgeenien proteiinituotteilla saattaa olla tärkeä osuus Aβ:n hajotuksessa aivoissa.

APOE ja CLU ovat molemmat merkittäviä aivojen apolipoproteiineja, joita on läsnä amyloidiplakeissa. Ne toimivat vuorovaikutuksessa Aβ:n kanssa ja säätelevät sen muuttamista liukenemattomiin muotoihin. Lisäksi niiden on osoitettu toimivan yhdessä Aβ-kasautumien estämisessä sekä Aβ:n hajotuksen muokkaamisessa veriaivoesteessä.

Jatkossa on tutkittava vielä suurempia näytemääriä, sillä näytemäärien lisääminen on mahdollistanut lisägeenien tunnistamisen muiden sairauksien laajamittaisissa tutkimuksissa. Tärkein haaste on nyt tutkia, kuinka tunnistetut kolme geeniä liittyvät toiminnallisesti sairauden etenemiseen.

Lähde: Nature Genetics October 2009

Kommentoi »