Liikkuminen helpottuu rollaattorilla

Kuntien tulee lainata rollaattori apuvälinekeskuksistaan silloin, kun siihen on jokin lääkinnällinen peruste.

Apuvälinekeskuksilla ei ole aina kaikkein moderneimpia merkkejä saatavana. Siinä lienee yksi syy siihen, että yhä useampi ostaa rollaattorin, jos vain varat sallivat. Sitä annetaan myös lahjaksi. Ostaja ei saa mitään hyvityksiä, kuten verovähennystä, hankinnastaan.

Rollaattori on oiva liikkumisen apuväline. Se on nelipyöräinen kävelyteline, jossa on jarrut, istumistuki ja yleensä myös kori.

Rollaattorin saa kotikunnaltaan lainaksi joko määräajaksi vaikka lonkkaleikkauksen jälkeen tai toistaiseksi kun liikuntakyky tuskin enää kohenee.

Kunnan tulee lainata rollaattori silloin, kun siihen on lääkinnällinen peruste. Tämän perusteen puuttuessa ja esimerkiksi vain ikääntymisestä aiheutuvasta huonokuntoisuudesta rollaattoria ei aina saa.

Rollaattorin saatavuudesta ei ole tällä haavaa valtakunnallista ajantasaista tietoa koottuna.

- Apuvälineiden saatavuutta lainaksi kartoitetaan valtakunnallisesti alkukesästä kyselyllä keskussairaaloille ja terveyskeskuksille, suunnittelija Outi Töytäri Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta Stakesista sanoo.

Fysioterapian osastonhoitaja Mirja Mahkonen Helsingin terveyskeskuksen Herttoniemen fysioterapiayksiköstä toteaa, että esimerkiksi heiltä rollaattoreita saa nopeasti, jos henkilöllä on toimintakykyä haittaava vika.

- Lääketieteellinen diagnoosi ei ole välttämätön edellytys, koska henkilöstä kyllä näkee, milloin hän rollaattoria tarvitsee, Mahkonen toteaa.

Rollaattorin hankkijaa on tuettava henkisesti 

Vaikka tarvetta olisi, monelle rollaattorin käyttöönotto on korkean kynnyksen takana. Tämä kävi ilmi Lapin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

- Rollaattori, kävelykeppi ja muut liikkumisen apuvälineet sauvakävelysauvoja lukuun ottamatta leimaavat käyttäjänsä eri tavoin. Ne kuvastavat ihmiselle itselleen ja ympäristölle, ettei henkilö tule enää toimeen omin avuin. Tämän hyväksyminen tuntuu vaikealta, projektipäällikkö Ismo Alakärppä Lapin yliopiston teollisen muotoilun laitokselta sanoo.

Hänestä on inhimillistä, että ihmisten on aluksi vaikea hyväksyä liikkumisen apuvälineitä. Noin puolet käyttäjistä hylkää apuvälineensä ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Kaikkein herkimmin hylätään juuri liikkumisen apuvälineet.

Lapin yliopiston tutkimuksen mukaan noin kolmannes tutkittavista käytti kävelyä helpottavia apuvälineitä harvoin tai ei ollenkaan. Ulkomaisista tutkimustuloksista ilmenee sama. Tutkimukseen vastanneiden mielestä niin ikään ikääntymisestä kertova lukulasien hankinta on helpompi hyväksyä kuin rollaattori.

- Yksi syy rollaattorin kaihtamiseen piilee myös käsityksessä, että rollaattori on “köyhäinapua”, koska se on saatu kunnalta lainaksi, Alakärppä toteaa.Liikkumisen apuvälineiden hankinta pitäisikin hänen mielestään tehdä mahdollisimman helpoksi ja tarvitsijoita pitäisi tukea henkisesti.

- Rollaattoreissa pitäisi olla myös paljon valinnanvaraa. Niitä voitaisiin myydä vaikka marketeissa, jolloin niistä tulisi normaaleja tuotteita eikä apuvälineimago korostuisi.Herttoniemen fysioterapia-yksikössä rollaattoreita on tarjolla monta mallia.- Mikään malli tai väri ei ole suosituin, sillä rollaattori valitaan yksilöllisesti henkilön koon ja käytön mukaan, Mahkonen sanoo.

Helsingin ammattikorkeakoulussa Lena Astala, Hanna Iisalo ja Mirja Mahkonen ovat tehneet vuonna 2002 opinnäytetyökseen Rollaattorilla kotiin – ikääntyvän asiakkaan kokemuksia rollaattorin hankinnasta ja käytöstä. Sen ja Mahkosen kokemuksen mukaan asiakkaat suhtautuvat rollaattoriinsa erittäin myönteisesti sen jälkeen, kun ovat todenneet niiden kätevyyden käytännön elämässä.

Älykäs rollaattori on tulevaisuutta

Lapin yliopiston tutkimustulosten seurauksena Tekesin Älli- eli älykkäät liikkumisen apyvälineet – projektissa kehiteltiin älykäs rollaattori. Älykkäässä rollaattorissa, josta on vasta olemassa prototyyppi, on helppokäyttöinen päätelaite, joka opastaa käyttäjää tarjoamalla tietoa lähiympäristöstä, tilasta, ympäröivistä palveluista ja kulkureiteistä.

Älykkään ympäristön ja tietotekniikkaa hyödyntävien rollaattoreiden arvellaan yleistyvän seuraavien kymmenen vuoden sisällä. Ne lisäävät iäkkäiden itsenäisyyttä ja toimintakykyä.

Käytön opastusta ja seurantaa

Outi Töytäri Stakesista sanoo, että rollaattorin hankinta alkaa tarpeen arvioinnista. Asiakasta on suosituksen mukaan kuunneltava riittävästi ja annettava vaikuttaa valintaan. Asiakkaalla täytyy olla mahdollisuus kokeilla malleja. Hänen kanssaan keskustellaan käytännön asioista, kuten mahdollisuudesta kuljettaa rollaattoria kerrostalossa.

- On vaikea sanoa, toimitaanko käytännössä näin. Joskus omainenkin voi hakea apuvälineen. Silloin sen käytön opetus ja säätäminen voivat jäädä puutteelliseksi.

Esimerkiksi Herttoniemen fysioterapiayksikössä asiakasta opetetaan hyvin rollaattorin käyttöön. Silloin katsotaan esimerkiksi, miten jarrut toimivat ja miten laitteen kanssa kuljetaan ovesta ja kynnyksen yli.

Rollaattorin käyttöä tulisi myös seurata. Asiakkaan tulisi jonkin ajan kuluttua apuvälineen hankkimisesta voida kertoa sujuuko kaikki hyvin, Töytäri toteaa.

Mittatilaustyötä

Apuvälineitä myyvän helsinkiläisen RehaMed-yrityksen sidosryhmäpäällikkö Kati Sola neuvoo roollaattorin hankkijaa soittamaan etukäteen liikkeeseen ja neuvottelemaan siitä millaisesta laitteesta on kyse.

- Rollaattoreissa on hintahaitaria 200 eurosta yli 700 euroon riippuen mm. hallittavuudesta ja lisälaitteista. Suosittu on noin 300 euroa maksava kevyt ja kokoon taitettava malli, jonka käsikahvoissa on jarrut ja jossa on istuin.

- Kun asiakas soittaa etukäteen liikkeeseen, voimme koostaa hänelle valmiiksi rollaattorin, jossa on juuri hänen toivomiaan yksilöllisiä lisälaitteita, vaikka kori, lamppu, sateenvarjo, keppiteline ja pehmustetut kyynärtuet. Jos kaikkia asiakkaan toivomia lisälaitteita ei ole varastossa, rollaattorin saa lyhyellä toimitusajalla.

Rollaattorimalleja voi tutkia myös apuvälineliikkeiden internetsivustoilta esimerkiksi hakusanalla “apuvälineitä”.

Rollaattoreiden turvallisuus valvontaan

Apuvälinekeskuksen lainarollaattorin hakijalle annetaan mukaan kirjalliset ohjeet esimerkiksi laitteen puhtaanapidosta ja itsehuollosta. Varsinaisesti huolto ja korjaus kuuluvat kuitenkin laitteen luovuttajalle ja ne ovat asiakkaalle ilmaiset.

Suomessa saa markkinoille tuoda ja ottaa käyttöön vain vaatimukset täyttäviä terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita. Rollaattoreissa tulee olla myös vaatimusten mukaisuutta osoittava CE-merkintä.

- Ennen tuotteen markkinoilletuloa valmistajan on näytettävä toteen sen turvallisuus, käyttötarkoitukseen sopivuus ja suorituskyky. Valmistajan on siis informoitava esimerkiksi rollaattoreita myyviä kauppoja ja rollaattoreita lainaavia apuvälinekeskuksia, tarkastaja Tuomo Aarnikka Lääkelaitoksen terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet -osastosta sanoo.

- Rollaattorinvalmistajien ja ammattilaisten, kuten apuvälinekeskusten sekä rollaattoreita maahantuovien yritysten, tulee ilmoittaa meille rangaistuksen uhalla rollaattorien ja muidenkin terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamasta vakavasta vaaratilanteesta niin pian kuin mahdollista.

- Rollaattoreista on tullut jonkin verran ilmoituksia. Niissä on mainittu mekaanisesta kulumisesta, kuten ruostumisesta, jarrujen pitämättömyydestä ja puutteellisista käyttöohjeista, Aarnikka toteaa.

Lääkelaitos tiedottaa tarvittavista toimenpiteistä vakavissa vaaratilanteissa valmistajille, laitteiden käyttäjille ja muille asiaankuuluville tahoille.

Rollaattorin käytön oppii helposti

“Otin Malmin sairaalassa heti nähtyäni tämän rollaattorin. Se on samanlainen kuin jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothillakin oli, eläkkeellä oleva kustantaja Caius Kajanti esittelee.

Hän on tarvinnut liikkumisen apuvälineitä jalkaleikkauksensa jälkeen.

- Minulla oli ensin pyörätuoli. Kun sitten olin kuntoutunut ja kävelykykyni oli palannut, vaihdoin rollaattoriin. Sain sen pari vuotta sitten lainaksi Malmin sairaalasta, jossa olin hoidettavana. Voin pitää rollaattoria niin kauan kuin tarvitsen, hän jatkaa.

Hänen rollaattorinsa on aika kevyt, mutta sen pyörät pitävät hyvin. Apuvälineessä on penkki, jolla voi hyvin istua vaikka ulkona hyvällä säällä. Kori lisälaitteena ei Kajantia kiinnostanut.

- Minulla ei ollut mitään psyykkistä kynnystä apuvälineen hankkimiseen. Tapanani on kysyä lääkäriltä, miten milloinkin on paras toimia ja noudattaa sitten hänen neuvoaan, sanoo Kajanti, jonka poika on lääkäri.

- Rollaattorin kanssa oppi helposti kulkemaan. Minulle korostettiin rauhallisuutta. Ei pidä juosta laitteen kanssa. Jos ovi on kapea, rollaattorin voi kääntää sivuasentoon ovesta mennessä, Kajanti kertoo.

Sen parin vuoden aikana, jona hän on kulkenut rollaattorin kanssa sisällä ja ulkona, hänelle on vain kerran sattunut kömmähdys.

- Menin rollaattorin kanssa liian pehmeälle hiekalle. Siinä oli joitain katutöitä. En arvannut, millaista maasto olisi. Kaaduin. Kaksi miestä tuli heti auttamaan minut ylös. Ei siinä sen kummemmin käynyt. Oma oli vikani, Kajanti toteaa.