Moni lihavuusleikkauksen läpikäynyt kokee, että elämänlaatu kohenee. Työnteko helpottuu, sairastelu vähenee ja matkustaminen sujuu entistä helpommin.
– Potilaat riemuitsevat uudesta olemuksesta ja jaksamisesta. Työpaikalla ja ravintoloissa he saavat huomiota eri tavoin kuin vaikeasti ylipainoisina, kertoo gastrokirurgian erikoislääkäri Anne Juuti HUS Vatsakeskuksesta.
Lihavuusleikkauksen jälkeen paino alenee 20–25 prosenttia lähtöpainosta 6–12 kuukauden kuluessa. Esimerkiksi sata kiloa painanut voi päätyä 80-kiloiseksi, 200 kiloa painanut 140-kiloiseksi.
Pelkkä leikkaus ei kuitenkaan laihduta. Potilaan on muun muassa muutettava ruokatottumuksiaan.
– Potilaiden pitää oppia syömään usein ja pieniä annoksia terveellistä, monipuolista ruokaa. Säännöllinen liikunta ja hyvä unirytmi ovat osa hoitoa, Juuti kertoo.
Leikkaukseen pääsy edellyttää sitoutumista terveellisiin elintapoihin, vitamiinien jatkuvaan käyttöön ja seurantaan. Tähän perehdytään ennen leikkausta esimerkiksi nettivalmennuksessa tai painonhallintaryhmässä.
Miksi paljon laihtunut ei tunne enää itseään? Lääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo
Lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa 18 vuotta täyttäneille aikuisille 60–68 vuoden ikään asti. Nuorten ja lasten leikkaamisesta meillä ei ole vielä juuri kokemusta.
Potilaan pitää olla ennen leikkausta mahdollisimman hyvässä kunnossa. Tupakointi täytyy lopettaa, mutta esimerkiksi hoidettu sepelvaltimotauti ei estä leikkausta.
Kohonnut verenpaine ja korkeat verensokeriarvot hoidetaan kuntoon ja runsaat kuukautiset kohtuullistetaan. Leikkauksen voi estää esimerkiksi vaikea maksakirroosi.
– Psyykkinen sairaus, kuten syömishäiriö tai masennus, ei estä leikkausta, mutta sairauden pitää olla hyvässä tasapainossa ja hoitosuhteen kunnossa. Leikkaukseen voidaan edetä hoitavan psykiatrin suosituksella, Anne Juuti sanoo.
Suomessa tehdään mahalaukun ohitusleikkauksia ja mahalaukun kavennusleikkauksia. Ohitusleikkaus on yleisempi ja usein ensisijainen vaihtoehto. Kavennusleikkausta suositaan, jos ohutsuolta on syytä säästää esimerkiksi suolistosairauden vuoksi. Refluksitautia sairastaville se ei sovi.
Lihavuusleikkauksia tehdään Suomessa kaikissa yliopistosairaaloissa, suurimmissa keskussairaaloissa ja yksityissairaaloissa.
– Potilas saapuu meille leikkausaamuna ja kävelee itse leikkaussaliin. Leikkaus kestää noin tunnin, ja se tehdään tähystämällä. Potilaat alkavat liikkua jo heräämössä. Potilaiden aktivointi vähentää keuhkokuumeen ja laskimotukosten riskiä.
– Muita mahdollisia komplikaatioita voivat olla verenvuodot ja leikkaussaumojen pettäminen. HUSissa uusintaleikkauksia vaativia varhaisia komplikaatioita tulee yksi sataa leikkausta kohden, Juuti kertoo.
Kavennusleikkauksesta voi myöhemmin seurata refluksitauti. Ohitusleikkaukseen voi liittyä sisäisiä tyriä ja kiinnikkeitä, jotka aiheuttavat ongelmia suoliston toiminnassa.
50 kiloa pudottanut Ulla: "Lihavuusleikkauksen jälkeen sain elämäni takaisin"
Sairaalassa potilas viettää yleensä yhden yön. Kipulääkettä tarvitaan 2–3 päivää, ja leikkaushaavat paranevat 1–2 viikossa. Sairausloma kestää 2–3 viikkoa. Sen aikana totutellaan pieniin ruoka-annoksiin ja tiheään ateriointiin.
Paino laskee lihavuusleikkauksen jälkeen vuoden ajan, jonka jälkeen se tasaantuu.
Ensimmäisen vuoden ajan potilas on seurannassa erikoissairaanhoidossa, minkä jälkeen hän siirtyy perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.
Anne Juuti painottaa, ettei lihavuusleikkaukseen pidä kohdistaa liiallisia odotuksia.
– Jos lähtöpaino on hyvin korkea, paino harvoin laskee normaaliksi. Paino voi myös lähteä nousuun, mieliala laskea ja masennus palata. Kriittinen ajanjakso on 2–5 vuotta leikkauksen jälkeen. Silloin paino nousee lähes kaikilla 2–5 kiloa.
Laihtumistuloksen pitäisi pysyä, jos leikattu pitää kiinni uusista ruokatottumuksista ja liikkuu kolme tuntia viikossa.
– Jos paino nousee, ei pidä jäädä yksin. Kilot ahdistavat ja laskevat mielialaa, jolloin itsehoitona saattaa olla vanhasta tottumuksesta lohturuoka. Painonnousun taustalla voi olla myös alkoholin liikakäyttö.
Ylitsepääsemättömät mieliteot vaivaavat osaa ylipainoisista. Moni on tuntenut himoa runsaasti sokeria ja rasvaa sisältäviin ruokiin, mutta mieltymykset ovat muuttuneet leikkauksen jälkeen.
– Aiemmin herkkutiskejä oli vaikea ohittaa, mutta leikkauksen jälkeen se onnistuu vaivatta. Sen sijaan vaikkapa puolukka ja salaatti vetävät puoleensa, Anne Juuti kertaa potilaidensa kertomuksia.
Mieltymysten muuttumisen taustalla on lihavuusleikkauksen aiheuttama muutos suolistohormoneissa, kuten GLP-1-hormonissa.
– GLP-1-hormonilla on myönteisiä vaikutuksia sokeritasapainoon ja mahalaukun toimintaan. Se myös lisää kylläisyyden tunnetta. Valtaosalla leikatuista tyypin 2 diabetes paranee kokonaan tai osittain.
Leikkaus pienentää lihavuuteen liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä monien syöpien riskiä.
– Lihavuusleikkaus kannattaa pitää mielessä vaikean lihavuuden hoitovaihtoehtona, eikä sitä pidä lykätä viimeiseen asti. Vaikeasta lihavuudesta voi olla muuten mahdotonta päästä pysyvästi eroon, Anne Juuti sanoo.
Asiantuntijana dosentti, gastrokirurgian erikoislääkäri, ylilääkäri Anne Juuti, HUS Vatsakeskuksesta.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 9/2019.
