Ulla Brandt, 54, on kokeillut elämänsä aikana kaikki mahdolliset dieetit ja pudottanut lukemattoman määrän kiloja. Laihdutuskuurien jälkeen kilot ovat kuitenkin aina palanneet takaisin korkojen kera. Saman on kokenut moni muukin ylipainon kanssa kamppaileva.
– Vuonna 2011 olin tukena yksinhuoltajaystävälleni, joka sairasti rintasyöpää. Tuolloin lihoin vuoden aikana 20 kiloa. Kun ystäväni kuoli, totesin, että minun oli aika hoitaa itseäni, Ulla kertoo.
Hänen toinen ystävänsä oli ollut vuotta aiemmin lihavuusleikkauksessa Ruotsissa. Onnistunut esimerkki kannusti Ullaa etsimään tietoa leikkauksista, ja hän päätyi Eiran sairaalan nettisivuille.
– Itkustani ei ollut tulla loppua, kun puhuin puhelimessa sairaanhoitajan kanssa. Vihdoin joku ymmärsi minua, ei vähätellyt ja lupasi auttaa kaikin tavoin.
Enimmillään Ulla painoi noin 135 kiloa.
Jouduin tottumaan toistuviin kehotuksiin laihduttaa. Kun odotin esikoistani, neuvolalääkäri kysyi, olinko ollut aina noin lihava. Hän ei edes nostanut katsettaan papereistaan. Koskaan kukaan ei tarjonnut apua tai keinoja laihduttamiseen, vaan minut jätettiin aina yksin ongelmani kanssa.
Ulla Brandt leikattiin viikkoa ennen juhannusta vuonna 2012 Eiran sairaalassa.
– Leikkaus meni hyvin, vaikka tietysti se jännitti. Voimat olivat poissa ensimmäisen viikon. Mietin, mitä olin mennyt tekemään, antanut silpoa sisäelimiäni.
– Kun voimat palasivat, kaikki sujui kuitenkin hyvin. Juhannuksen vietin jo mökillä, ja paino laski kesän aikana toistakymmentä kiloa.
Ulla työskentelee hius- ja kauneudenhoitoalan opettajana ammattikoulussa. Kun hän palasi elokuun puolessavälissä töihin, opettajakollegat pelkäsivät hänen olevan vakavasti sairas. Ulla paljasti laihtumisensa salaisuuden ja kertoi voivansa paremmin kuin koskaan.
Ulla painaa nykyään 86 kiloa, eikä paino juuri vaihtele suuntaan tai toiseen. Syömistä ja juomista hänen on kuitenkin mietittävä päivittäin.
– Minulle tehtiin vatsalaukun ohitusleikkaus. Koska en tunne nälkää enkä janoa, minun täytyy patistaa itseni syömään ja juomaan. Joskus tekee mieli makeaa, mutta siitä tulee helposti paha olo.
– Jos tiedossa on ravintolaillallinen, syön niukemmin päivällä. Ruokaa ja juomaa en voi nauttia samaan aikaan, vaan minun täytyy ensin juoda. Vasta hetken kuluttua voin syödä.
Ullalla on nykyään ruoan tilalla muita ilon aiheita, kuten luonto ja ystävät.
– On ihanaa, että voin käydä koiran kanssa lenkillä. Polveni ovat yhä kipeät, mutta ilman leikkausta olisin varmasti pyörätuolissa ja minulla olisi tyypin 2 diabetes tai verenpainetauti.
Sosiaalinen elämä on saanut uuden suunnan laihtumisen ansiosta. Ulla tottui työelämässä siihen, että lihavana hänet jätettiin näkymättömiin, taka-alalle. Laihtuminen on parantanut itsetuntoa, ja nykyään hän hakeutuu mielellään ihmisten pariin.
Ulla toimii Lihavuusleikatut ry:n hallituksessa sihteerinä ja pyörittää pariakymmentä Facebook-ryhmää. Hän on myös ollut monen leikatun tukihenkilönä.
Jos lihavuusleikkaus on harkinnassa, Ulla kehottaa etsimään tietoa ja lukemaan kaiken mahdollisen aiheesta.
– Kannattaa myös hakeutua vertaistuen pariin. Siten saa kokemuksiin perustuvaa tietoa ja voi keskustella samanhenkisten kanssa.
Ulla Brandt kokee, että hän sai elämänsä takaisin lihavuusleikkauksen ansiosta. Hän ei kuitenkaan patista ketään leikkauspöydälle.
– Jokaisen täytyy punnita hyödyt ja haitat ja tehdä päätös itse. Tärkeintä on varmistaa, että kantti kestää eli korvien väli on kunnossa. Sekä itselleen että lääkäreille pitää olla rehellinen. Leikkaus ei ole oikotie onneen eikä paranna mahdollisia psyykkisiä ongelmia. Jos on esimerkiksi taipumusta ahmimishäiriöön, se pitää hoitaa ennen leikkaukseen menoa.
Lihavuusleikkauksen kriteerit
- Painoindeksi vähintään 40.
- Painoindeksi vähintään 35 ja lisäksi jokin lihavuuden liitännäissairaus, kuten lääkehoitoa vaativa tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, uniapnea tai vaikea nivelrikko.
- Painoindeksi vähintään 32 ja tyypin 2 diabetes, joka on lääkehoidosta huolimatta huonossa hoitotasapainossa.
- Kyky sitoutua leikkauksen edellyttämiin elintapamuutoksiin. Tästä osoituksena voi olla esimerkiksi 5 prosentin painonpudotus ryhmähoidossa. Myös seurantaan pitää sitoutua.
Esteitä lihavuusleikkaukselle
- Vaikea syömishäiriö
- Epätasapainossa oleva psykiatrinen sairaus
- Suuri leikkausriski
- Runsas alkoholinkäyttö
- Huumeiden tai huumaavien lääkeaineiden liikakäyttö
Syöminen lihavuusleikkauksen jälkeen
- Aterioidaan rauhallisesti 2–3 tunnin välein, vaikka näläntunne ja mieliteot katoaisivat. Ruoka pureskellaan huolellisesti.
- Aluksi syödään pieniä, vain 0,5–1 desilitran ruoka-annoksia. Juomat nautitaan aterioiden välillä vähän kerrallaan.
- Vältetään nopeita hiilihydraatteja, kuten valkoista viljaa ja sokeria.
Proteiinia pitää saada päivässä vähintään 80 grammaa.
- Jos tuore leipä aiheuttaa täysinäistä oloa, kuitua saa riittävästi esimerkiksi täysjyvänäkkileivästä ja -hapankorpuista.
- Monipuolinen ruokavalio turvaa riittävää ravintoaineiden saantia.
- Potilaan on käytettävä päivittäin loppuelämän ajan kalsium-D-vitamiini-, rauta-, B12-vitamiini- sekä monivitamiinivalmisteita tai lihavuusleikatuille suunniteltua vitamiinivalmistetta.
- Alkoholinkäyttö vähennetään minimiin, koska juomissa on runsaasti energiaa ja humaltuminen on tavanomaista nopeampaa.
Asiantuntija: Dosentti, gastrokirurgian erikoislääkäri, ylilääkäri Anne Juuti, HUS Vatsakeskus.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 9/2019.
