Belgialaisten Archives of Surgery -lehdessä julkaisema tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa mahalaukun pantaleikkauksen läpikäyneitä on seurattu yli kahdentoista vuoden ajan. Leikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia kyseltiin 150 potilaalta, jotka oli leikattu vuosina 1994-1997. Kyselyyn vastasi 82 potilasta.
Kyselyvastausten perusteella yli puolet potilaista (60 %) oli yhä tyytyväisiä leikkaukseen, vaikka merkittävälle osalle heistä oli ilmaantunut erilaisia haittavaikutuksia. Esimerkiksi joka kolmannella potilaalla mahalaukkua kiristävä mahapanta syöpyi osittain mahalaukun seinämän läpi mahalaukun sisälle. Uuden leikkauksen oli tarvinnut kuusi potilasta kymmenestä, ja joka toiselta potilaalta panta oli jouduttu poistamaan.
Tulosten tulkintaa haittaavat mm. aineiston pienuus ja alhainen vastausprosentti. Ne silti viittaavat siihen, että mahapantaleikkausten sijaan lihavuuden leikkaushoidoissa kannattaisi ehkä käyttää muita leikkausmenetelmiä.
Mahapantaleikkauksessa mahalaukun yläsuulle asennetaan puristava silikonipanta, joka rajoittaa syömistä. Suomessa niitä ei tehdä juuri ollenkaan. Niiden sijaan suositaan mahalaukun ohitusleikkauksia ja mahalaukun kavennusta, jotka nekin rajoittavat kerralla syötävän ruoan määrää ja ruokahalua. Myös näihin menetelmiin liittyy haittoja, ja mm. tuhannesta leikatusta noin viisi kuolee.
Suomessa lihavuuden leikkaushoitoja tehdään osalle sairaalloisesti lihavista potilaista, joiden painoindeksi ylittää 40 sekä vaikeasti lihaville, joilla on liitännäissairauksia kuten diabetes. Edellytyksenä on myös muiden laihdutuskeinojen epäonnistuminen.
Uutispalvelu Duodecim
Lähde: Archives of Surgery 2011
Copyright Duodecim 2011
