Kauneus & Terveys

Leikkaus ei ole koskaan riskitön


Leikkauksen vaaratekijät johtuvat yleensä potilaan muista sairauksista. Vakavat komplikaatiot ovat silti harvinaisia.
Teksti Mari Frisk

Onko operaatio välttämätön ja hyödyllinen? Se yritetään selvittää ennen leikkauspäätöstä.

Lääkäri tutkii ja haastattelee potilaan ja määrää ehkä laboratoriokokeita. Potilaalle tehdään usein myös kuvantamistutkimuksia. Niitä ovat röntgen-, magneetti- ja tietokonekerroskuvaukset ja ultraäänitutkimukset.

Oikea diagnoosi pyritään selvittämään aina ennen leikkausta. Joskus se ei ole mahdollista, vaan diagnoosi varmistuu vasta, kun toimenpide tehdään.

– Leikkauspäätöstä ei pidä tehdä pelkkien kuvantamistulosten perusteella, vaan kuvien ja oireiden tulee sopia yhteen, sanoo neurokirurgi Juha Pohjola Helsinki Hospitalista.

– Esimerkiksi magneettikuvissa paljastuu usein sivulöydöksinä selän välilevytyriä. Suuri osa niistä on oireettomia ja paranee itsestään.

Tiedä riskit

Leikkaus ei ole koskaan riskitön, mutta vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia.

On tärkeää, että potilas ja kirurgi keskustelevat riskeistä ennen leikkausta. Aina se ei ole mahdollista. Esimerkiksi onnettomuuden jälkeen potilas saattaa olla tiedottomassa tilassa.

Nykyiset leikkaus- ja anestesiamenetelmät ovat varsin turvallisia. Riskit johtuvat yleensä potilaan muista sairauksista.

Yleisimmät vaarat liittyvät ennalta arvaamattomiin verenvuotoihin. Muita riskejä ovat esimerkiksi hermovammat ja tulehdukset.

Kirurgi vastaa toimenpiteen onnistumisesta, mutta elintoiminnoista huolehtii anestesialääkäri.

Kivusta ei pidä kärsiä

Leikkaus tehdään nukutuksessa, puudutuksessa tai niiden yhdistelmää käyttäen.

– Jos tilanne pelottaa, potilas voi saada esilääkitystä. Usein jo hyvä etukäteisinformaatio rentouttaa potilasta, eikä lääkitystä aina tarvita, kertoo anestesiaylilääkäri Kristiina Kuusniemi Turun Terveystalosta.

Leikkaussalista potilas siirtyy heräämöön, jossa sairaanhoitaja tarkkailee vointia ja elintoimintoja, kunnes matka voi jatkua vuode osastolle tai kotiin.

Koska leikkaus aiheuttaa aina kudosvaurioita, kivuilta ei voi täysin välttyä. Jälkikivut ovat usein erilaisia kuin alkuperäiset säryt.

Tehokas ja turvallinen kivunhoito on tärkeä osa toipumista. Se suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa. Anestesialääkäri vastaa siitä.

Aina toimenpide ei poista tai vähennä kipua. Jos tulos ei ole toivottu, tutkimuksia pitää jatkaa, jotta vaivan syy selviäisi.

Vähemmän vaurioita

Leikkaus voidaan tehdä avoleikkauksena, tähystystekniikalla tai robotin tai mikroskoopin avulla.

Tähystys- ja mikrokirurgisilla tekniikoilla kudosavaukset ja haavat ovat huomattavasti pienempiä ja toipuminen nopeampaa kuin perinteisessä avoleikkauksessa.

Vaikka tekniikka kehittyy, tärkeintä on kokemuksen kautta kehittynyt kirurgin ammattitaito.

Tähystystekniikalla voidaan tehdä esimerkiksi tyrä-, suolisto- ja nivelleikkauksia sekä gynekologisia toimenpiteitä, kuten kohdunpoistoja ja munasarjojen leikkauksia.

Tähystimessä on toimenpidekanava, jonka kautta kirurgi voi esimerkiksi leikata tai ottaa koepaloja.

Siinä on myös kamera, joka heijastaa kuvan ruudulle.

Selkäleikkauksissa käytetään lähinnä mikroskooppiavusteista kirurgiaa. Siinä olennaista on hyvä ja tarkka näkyvyys leikkaus alueelle.

Näin toivut leikkauksesta

  • Lähde liikkeelle. Se kannattaa tehdä mahdollisimman pian toimenpiteen jälkeen. Sairaanhoitaja auttaa. Liikkuminen pienentää veritulppariskiä ja nopeuttaa kuntoutumista. Jos potilaalla on ollut laskimotukoksia, tukisukkia voi käyttää leikkauksen jälkeenkin.
  • Pyydä apua läheisiltäsi. Monesti leikkauspotilas tarvitsee tukea arkipuuhissa parin päivän ajan. Mahdolliset apuvälineet, kuten kyynärsauvat, on hyvä hakea jo etukäteen. Toimenpiteestä ja potilaan kunnosta riippuen sairaalasta pääsee kotiin samana päivänä tai myöhemmin.
  • Varo liikaa kuormitusta. Joskus on tarpeen välttää esimerkiksi lasten tai ostoskassien kantamista tai tiettyjä urheilulajeja. Neurokirurgisten toimenpiteiden jälkeen ei kannata kanniskella paria maitolitraa painavampia taakkoja kahteen viikkoon. Selkäleikattujen kannattaa vältellä juoksua ja jalkapallon pelaamista kuukaudesta kahteen.
  • Älä ole liian varovainen. Siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä kuntoutumisen kannalta. Esimerkiksi selkäleikkauksen jälkeinen liika varovaisuus voi aiheuttaa selän lihaskrampin.
  • Palaa arkeen. Suuri osa leikkauspotilaista ei tarvitse varsinaista kuntoutusta, vaan voi palata normaalisti arjen askareisiin heti leikkauksen tai viimeistään tikkien poiston jälkeen. Sairaalasta annetaan toimintaohjeita ensimmäisten viikkojen varalle.
  • Käy jälkitarkastuksessa. Siellä katsotaan, että kaikki on kunnossa ja toipuminen on alkanut. Tällöin myös arvioidaan, tarvitsetko kuntouttamista, kuten fysioterapiaa.

Lähteet: Terveyskirjasto, Käypä hoito -suositus ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Leikkaukseen valmistautuminen -potilasohje.

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 13/2017.

Julkaistu: 15.3.2019