Tutkimuksessa selvitettiin tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kehitystä alle 15-vuotiaiden lasten keskuudessa vuosina 1980–2005 ja ennustettiin tautitapausten määrää seuraavan 15 vuoden aikana.
Tyypin 1 diabeteksen lisääntymisvauhti yllätti
Tutkijat arvioivat aikaisemmin 1950-luvulta jatkuneen ilmaantuvuuden kasvun perusteella, että vuoteen 2010 mennessä Suomessa diagnostisoitaisiin 50 uutta tautitapausta sataatuhatta lasta kohden vuodessa. Tämä taso saavutettiin kuitenkin jo 2000-luvun alussa.
Tutkimusjakson aikana ilmaantuvuus kaksinkertaistui. Vuoteen 2005 mennessä jo 64 sadastatuhannesta lapsesta sairastui tyypin 1 diabetekseen. Suurinta kasvu oli alle 5-vuotiailla lapsilla, joilla ilmaantuvuus kasvoi keskimäärin 4,7 prosenttia vuodessa. Lisäksi todettiin, että 10 – 14 -vuotiailla pojilla riski oli selvästi suurempi kuin tytöillä.
Ympäristötekijöillä vaikutusta
Tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kasvu suomalaislapsilla jyrkkeni 1990-luvun puolivälin jälkeen 4,1 prosenttiin. Kasvun ei uskota johtuvan väestön geneettisen rakenteen muutoksesta vaan ympäristötekijöistä. Toistaiseksi tuntemattomien ympäristötekijöiden vaikutuksesta entistä suurempi osa geneettisesti alttiista lapsista sairastuu.
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kasvun on ajateltu selittyvän taudin alun aikaistumisella, jolloin kasvu nuoremmissa ikäryhmissä kompensoituisi ilmaantuvuuden laskulla vanhemmissa ikäryhmissä. Hypoteesille ei kuitenkaan saatu lisätodisteita, sillä tämän ja aiemman Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ilmaantuvuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä alle 40-vuotiailla.
Mikäli ilmaantuvuuden kasvu jatkuu nykyisenlaisena, vuoteen 2020 mennessä uusien tautitapausten määrä kaksinkertaistuu verrattuna tutkimusjaksoon. Ilmaantuvuus tulee olemaan suurinta alle kouluikäisten keskuudessa. (Finfood)
