Lapsen elämässä voi olla monia stressaavia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhempien väliset ristiriidat, fyysinen tai psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivaltaisessa perheessä eläminen, vanhemman menetys, vanhemman mielenterveyden häiriö tai vanhemman riippuvuus esimerkiksi päihteistä. Myös vanhempien ero, olipa se hoidettu miten hyvin tahansa, jättää jälkensä lapseen. Lisäksi koulukiusaaminen voi altistaa pitkäaikaiselle stressille.
Vanha sanonta siitä, että “se mikä ei tapa, vahvistaa” ei siis välttämättä enää pidäkään paikkaansa. Kaikkea toivoa ei kannata kuitenkaan menettää, sillä stressiltä voi myös suojautua ja sen haittoja heikentää.
Perheen ja ystävien tuki on tärkeässä asemassa sekä lapsuudessa että aikuisuudessa. Myös koulutus antaa hyvät eväät elämään, vaikka lähtökohdat olisivatkin vaikeammat. Koulutuksen myötä saatu viisaus ja abstraktin ajattelun taito auttavat lasta selviytymään vastoinkäymisistä myöhemminkin. Stressinhallintakyky on yksilöllistä, mutta sitä voi kuitenkin kehittää perhe- ja kouluympäristön tuella.
Lapset elävät ja selviävät kaikenlaisista elämäntilanteista. Murrosikäisten käyttäytymiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä murrosiässä eristäytymisen riski on suurempi. Kaikenikäisistä lapsista täytyy kuitenkin huolehtia sekä henkisesti että fyysisesti. Läheisten aikuisten, hoitopaikan ja koulun yhteistyöllä lapset voi kuitenkin auttaa stressaavien ja vaikeidenkin asioiden ylitse siten, että heidän elämänsä on tasapainoisempaa aikuisena.
Lähde: CNN.com
