Lapset ymmärtävät enemmän kuin uskoisi
Tapa, jolla esikouluikäiset lapset itkevät ja oksentelevat varoituksetta antaa helposti sellaisen käsityksen, että he eivät kykene rationaaliseen ajatteluun. Teorioiden mukaan pienet lapset ovat refleksiensä hallitsemia ja egosentrisiä, eli toisin sanoen he eivät pysty ajattelemaan itsensä ulkopuolelle ennen tiettyä ikää. Täksi iäksi ajatellaan yleensä seitsemää vuotta.
Äskettäin Psychological Sciencessa julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että hyvin pienet lapset voivat olla paljon herkempiä muiden toiveille, mieltymyksille, uskomuksille ja tunteille kuin aiemmat teoriat ovat olettaneet. Tutkimuksen mukaan pienillä lapsilla on kykyjä, joita monilla aikuisilla ei mielestään ole. Lapset pystyvät esimerkiksi arvioimaan, milloin ihmisen käytös on tilastollisesti todennäköisempää kuin epätavallista. Hyvin nuoret lapset tietävät myös usein, milloin aikuiset käyttäytyvät eri tavalla kuin normaalisti.
Tutkimusta varten suoritettiin kaksi koetta. Ensimmäistä koetta varten tiedemiehet värväsivät 72 esikoululaista, jotka olivat keskimäärin noin nelivuotiaita. Lapset laitettiin huoneeseen, jossa oli useita kahta erilaista lelua sisältäviä laatikoita. Lelut olivat pehmeitä pesä- ja koripalloja. Sitten lapsille kerrottiin, että oravalta näyttävä nukke piti pesäpalloista, mutta ei koripalloista.
Lasten edessä avattiin kolme laatikkoa. Yhdessä oli 18 % pesäpalloja, toisessa puolet pesäpalloja ja puolet koripalloja ja viimeisissä oli vain pesäpalloja.
Lapsia pyydettiin valitsemaan leluja oravalle, ja jotain mielenkiintoista tapahtui. Kun laatikko, joka sisälsi vain 18 % pesäpalloja, avattiin, esikoululaiset tavallisesti valitsivat yhden pesäpallon oravalle annettavaksi. Kun avattiin laatikko, joka sisälsi puolet pesäpalloja ja puolet koripalloja, jotkut lapset valitsivat joskus pesäpallon, joskus koripallon – tai eivät tehneet mitään. Ja kun avattiin laatikko, jossa oli vain pesäpalloja, lapset usein vain istuivat tekemättä mitään. Loppujen lopuksi, eikö orava ymmärtänyt itse omia mieltymyksiään. Hän voisi ottaa mitä halusi ihan itse. Tutkijoille tämä merkitsi sitä, että esikoululaiset voivat ymmärtää, kuinka muiden ihmisten halut toimivat: he voivat ottaa, mitä haluavat.
Tutkijoiden mukaan tämä on ensimmäinen tieteellinen todiste siitä, että lapset voivat käyttää vaistonvaraisia, tilastollisia kykyjään tehdäkseen johtopäätöksiä psykologisista asioista. Kuka tahansa voi väittää nähneensä samanlaista käytöstä, kun lapset jakavat leluja hiekkalaatikolla, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun on tieteellistä näyttöä siitä, että lapset huomioivat suhteellisuutta ajatellessaan mieltymyksiä. Siispä jopa esikoululaiset pystyvät ymmärtämään, jos jotkut ihmiset tarvitsevat enemmän apua saadakseen sen, mitä on vaikeampi tavoittaa.
Lue myös:Älä holhoa lapsiasi pilalle!Lapsi oppii ostoksilla – näin teet kauppareissusta hauskan ja hyödyllisen!8 keinoa tehostaa lapsen muistiaLahjakkuutta on monta lajia – kuka loistaa koulussa?
