Terve.fi

Lapset Facebookissa – ihastus vai vihastus?

Lapset Facebookissa – ihastus vai vihastus?
Sosiaalinen media on perheenäitien temmellyskenttä. On nimittäin tutkittu, että erityisesti pienten lasten äidit ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. Ja mistäs muusta he siellä puhuisivatkaan kuin lapsistaan.
Julkaistu 28.5.2012

The Wall Street Journal -verkkolehdessä on tulikivenkatkuinen artikkeli siitä, miksi vanhempien kannattaisi hieman rajoittaa lapsistaan puhumista sosiaalisessa mediassa. Asialla on toimittaja Steven Leckart.

Leckartin mukaan ennen vanhaan lasten kuvat ja heidän tekemisensä säilöttiin korkeintaan kotiseinille valokuvien muodossa. Nykyisin lasten asiat on mahdollista jakaa koko maailmalle. Ja usein äidit näin tekevätkin – onhan oma pikku kullannuppunen koko maailman keskipiste (ainakin useimmiten). Vanhemmilla näin kuuluu ollakin. Mutta lapsista jauhaminen Facebookissa on herättänyt myös närää. WSJ:n artikkelissa kerrotaan esimerkiksi nettisivusta, jonka otsikko kuuluu lyhyesti STFU – Shut the Fuck Up, Parents. Sivustolle kootaan ärsyttävimpiä vanhempien tilapäivityksiä lapsistaan.

Nuoret vanhemmat kuuluvat Leckartin mukaan nettisukupolveen, joka elää netissä yhtä todellista elämää kuin oikeassakin. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nuorten vanhempien nettielämässä on puolensa. Toisaalta vanhemmuudestakin on nykyaikana tahtonut tulla eräänlaista kilpailua, ja sosiaalinen media on oiva väline vanhemmuudessa pätemiseen. Mutta sosiaalinen media voi myös auttaa etenkin esimerkiksi yksinäisiä kotiäitejä, joilla ei ole muita aktiivisia verkostoja arjen apuna.

Netti muistaa ikuisesti

Facebook säilöö kaiken sinne laitetun tiedon. Aikajanan myötä koko elämänhistoria on mahdollista palauttaa silmien eteen. Jos Facebookiin on kerrottu lapsesta, koko lapsen elinkaari on luettavissa kronologisesti. Onkin hyvä miettiä, mitä elämän tallentaminen nettiin merkitsee lapselle myöhemmin. Sosiaalisessa mediassa asioita jakavat vanhemmat jättävät lapselleen digitaalisen perinnön – joka on pysyvä.

Uuden ajan nettielämä on muuttanut vanhaa käsitystä olemisesta. Jos ennen vanhaan sanonta kuului “ajattelen, siis olen”, nykyään sen voisi päivittää muotoon “jaan asioita, siis olen”. Nykyajan lapset kasvavat erilaiseen kulttuuriin kuin heidän vanhempansa. Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen, ja siitä poikkeavat yksilöt herättävät nykyisin hämmennystä.

Kannattaako siis lapsestaan jakaa asioita sosiaalisessa mediassa? Onko vanhempien tehtävä esitellä lapsi maailmalle jo syntymästään lähtien, vai olisiko parempi jos lapsi saisi kasvaessaan itse päättää, millaisena maailma hänet näkee?

Päättivätpä vanhemmat niin tai näin, yksi asia kannattaa painaa mieleen: turvallisuus. Netti on täynnä uhkia, joita lapset kohtaavat. Yksityisyysasetukset ja itsesensuuri on hyvä laittaa kuntoon, ennen kuin nettiin tallentaa mitään materiaalia itsestään tai lapsestaan.

Jaatko avoimesti lapsesi kuulumisia sosiaalisessa mediassa? Kannattaako kaikkea jakaa? Kerro mielipiteesi!

Kommentoi »