Laajan pandemian vaara ei ole edelleenkään ohi
Suurin kansanterveydellinen uhka seuraavan kymmenen vuoden aikana on eläintautiperäinen pandemia, Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska totesi tänään Eläinlääkäripäivillä Helsingissä. Puska ei pidä todennäköisenä, että kansanterveydessä tapahtuisi seuraavan 10 vuoden aikana muuten suuria muutoksia, vaikka yhteiskunnalliset muutokset voivatkin olla suuria.
- Lintuinfluenssan pandemiauhka ei ole millään tavalla vähentynyt, vaikkei aihetta tiedotusvälineissä juurikaan enää olla käsitelty. Kyse ei ole siitä, tuleeko pandemia vaan koska se tulee. Lintuinfluenssan uhka kasvaa jatkuvasti, Puska totesi.
Maailma on hänen mukaansa varautunut pandemiaan tällä hetkellä paremmin kuin koskaan. Puska kertoi puhuneensa aiheesta WHO:n pääjohtajan kanssa, joka sanoi kuitenkin suuresti toivovansa, ettei pandemia tulisi vielä 3 – 5 vuoden aikana. Sen jälkeen valmius kohdata pandemia olisi entistä parempi.
Ilmastonmuutos voi tuoda Suomeen myös malarian
Ilmastonmuutoksen myötä arvioidaan, että myös Suomeen saattaa rantautua yhä eksoottisempia tauteja esimerkiksi hyönteisten välityksellä.
- Joku kaunis päivä myös malaria saattaa saapua Suomeen, Puska totesi.
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Matti Ahon mukaan on ennustettu, että lämpötila nousisi Suomessa ilmastonmuutoksen vuoksi noin 4,5 celsiusastetta. Myös sademäärien odotetaan nousevan.
- Sadan vuoden päästä Kalajoellakin voidaan viettää lomaa Välimeren tapaan. Myös viljasadoissa odotetaan Pohjoismaissa sadan vuoden aikana 15 – 30 prosentin kasvua, Aho totesi.
Suomessa asiat hyvin moniin maihin verrattuna
- Tartuntatautien torjunta on onneksi Suomessa yksi maailman parhaita, Puska totesi. Esimerkiksi rokotusohjelmien vuoksi monet vakavat tartuntataudit ovat hävinneet Suomesta lähes kokonaan.
Suomi saavutti myös merkittävän virstanpylvään, kun OIE:n tieteellinen komitea totesi BSE-riskin olevan Suomessa mitätön. Myös antibioottiresistenssi on Suomessa paremmin hallussa kuin monissa muissa maissa.
Koska nykyisin syödään kodin ulkopuolella yhä enemmän, ruuan turvallisuus kohoaa tulevaisuudessa yhä suurempaan arvoon. Puskan mukaan zoonoosien torjuntaan tullaankin todennäköisesti kiinnittämään tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Uudet ihmiselle vaaralliset taudit ovat hänen mukaansa yleensä eläinperäisiä.
- Eläinlääkinnällä ja kansanterveydellä on paljonkin tekemistä keskenään. Ei ole näyttöä, että suolistozoonoosit vähenisivät vaan pikemminkin lisääntyisivät maiden rajojen auetessa, Puska sanoi.
