Pakkanen puree, sanotaan. Kovin kylmä sää ja raaka viima tuntuvatkin oikeasti näykkivän suojaamatonta ihoa. Ensin kasvoihin alkaa koskea, sitten ne muuttuvat vähitellen kylmiksi ja tunnottomiksi.

Jokainen talvella pitkään ulkona oleillut tietää, että sormet ja varpaat kohmettuvat ensimmäisinä. Jos ei ole suojannut käsiään kunnolla, hiihtolenkki voi jäädä lyhyeksi eikä termospullokaan aukea.

– Elimistö yrittää heikentää lämmönhukkaa vähentämällä verenkiertoa iholle ja raajoihin. Siksi se supistaa niiden pintaverisuonia, eläkkeellä oleva termobiologian dosentti Pirkko Huttunen sanoo. Hän on tutkinut kylmän fysiologisia vaikutuksia.

Kun verisuonet supistuvat, raajoille ja iholle ei riitä tarpeeksi lämmintä verta. Silloin ihon lämpötila laskee. Kylmä voi tuntua myös kipuna.

Ihon pintaverisuonten supistuminen ja laajeneminen lämpötilamuutosten vuoksi taas aiheuttaa monille suomalaisille couperosaa eli punoitusta.

Keho siis priorisoi sydämen ja muiden sisäelinten toimintaa. Näin se pitää huolen siitä, että tärkeille elimille riittää lämmintä verta. Sormet ja varpaat voidaan menettää, sydäntä ei.

Paleltuminen on huono asia, mutta kylmästä on myös hyötyä. Se voi kohentaa terveyttä monella tavalla.

Kylmä taltuttaa kivun

Kylmä vähentää kipua – sekä äkillistä että pitkään jatkunutta. Se lisää kipua lievittävän noradrenaliinin ja kipukynnystä nostavan beta-endorfiinin tuotantoa.

Paikallisesti kylmähoito helpottaa esimerkiksi rasitusvammojen ja tulehtuneiden nivelten kipua, kuumotusta ja turvotusta sekä rauhoittaa tulehdusta.

Reumapotilailla on tutkittu kylmäsumusuihkun vaikutusta kipuihin. Kahden viikon kylmähoito lievensi särkyjä merkittävästi ja paransi myös unenlaatua.

Tutkimusten mukaan kylmä nopeuttaa lihasten palautumista 15–20 prosenttia. Kylmä vähentää raskaasta lihastyöstä seuraavia tulehdusreaktioita ja lihasten mikrovaurioita. Näin lihas palautuu nopeammin eikä tule niin kipeäksi kuin muuten.

Monet urheilijat käyttävätkin kylmähoitoa harjoittelun tukena.

– Jääkiekkoilijat saattavat istua jäävesialtaassa. En kuitenkaan suosittele sitä, sillä niin voimakas kylmäaltistus on stressi elimistölle, Huttunen sanoo.

Ruskea rasva aktivoituu

Kylmä liittyy myös elimistön ruskeaan rasvaan, jota tutkitaan parhaillaan paljon. Ruskea rasva on pikkulasten tärkein lämmöntuottaja, mutta myös aikuisilla ihmisillä on sitä.

Ruskeaa rasvaa on isojen valtimoiden, sydänpussin ja munuaisten ympärillä. Sen tärkein tehtävä on polttaa energiaa lämmöksi. Se siis kuluttaa energiaa ja tuottaa samalla lämpöä.

Kylmä aktivoi ja lisää ruskeaa rasvaa. Se nostaa ruskean rasvan glukoosinkäyttöä niin, että kaloreita palaa enemmän.

Tehokkain keino aktivoida ruskean rasvan toimintaa onkin säännöllinen kylmäaltistus. Se voi lisätä kalorien kulutusta, parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja edistää terveyttä.

– Ruskean rasvan merkitystä painonhallinnassa ja kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä tutkitaan, Huttunen sanoo.

Kiinnostavaa on, että ruskea rasva ei varastoidu valkoiseksi rasvaksi. Itse asiassa sitä on eniten hoikilla ihmisillä.

Tiedetään myös, että ruskean rasvan aktiivisuus on iäkkäillä vähäisempää kuin nuorilla ja lihavilla vähäisempää kuin normaalipainoisilla.

Apua stressiin

Oletko kastautunut avantoon? Kun ui jäisessä vedessä, väsymyksen rippeetkin katoavat. Toisaalta avanto voi myös rauhoittaa.

Selitys kylmän ristiriitaisille vaikutuksille löytyy hormoneista: elimistö käyttää stressihormoneja lämpötasapainon ylläpitämiseen. Jos stressihormonien määrät ovat matalalla, kun ihminen menee kylmään, elimistö nostaa niiden tasoa. Jos ne taas ovat korkealla, kylmä kuluttaa niitä.

– Kun hyppää avantoon kiihtyneenä, stressihormonien määrä laskee. Silloin tuntee, että rauhoittuu, Huttunen sanoo.

Kylmää voidaankin käyttää stressin hoidossa.

Jos taas kone ei millään meinaa lähteä aamulla käyntiin tai ihminen tarvitsee energiaa ennen tärkeää kokousta, kylmä suihku saa adrenaliinin ja kortisolin tasot nousemaan. Silloin tuntee, että virkistyy.

Koska kylmä nostaa vireystilaa, se parantaa myös kognitiivista suorituskykyä eli kykyä havainnoida ja käsitellä tietoa.

Mikä parasta, elimistö on oppivainen. Eläinkokeilla on osoitettu, että kun eläimet tottuvat yhdenlaiseen stressiin, ne sietävät paremmin myös muuta stressiä.

Kylmä on yksi voimakkaimmista stressin aiheuttajista. Kun ihminen sopeutuu kylmän aiheuttamaan stressitilaan, myös yleinen stressisietokyky voi kohentua.

Lue myös: Astu kuusi askelta stressistä rauhaan

Onni löytyy avannosta

Muutkin hormonit aktivoituvat kylmässä. Se vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin dopamiiniin, serotoniiniin ja noradrenaliiniin. Ne kaikki nostavat mielialaa.

Endorfiini voi jopa saada riippuvaiseksi kylmästä. Ehkä sen tähden moni hurahtaa avantouintiin. Siitä voi oikeasti tulla hyvä ja onnellinen olo. Ei ihme, että pulahtaminen kylmää veteen saa olon tuntumaan niin kevyeltä ja elinvoimaiselta.

Totuttelu kannattaa

Kiinnostavaa on, että kylmään tottuu, kun siellä oleskelee tarpeeksi. Esimerkiksi kylmissä vesissä työskentelevät kalastajat sietävät kylmää paljon paremmin kuin kylmään tottumattomat ihmiset.

Tutkimuksissa on havaittu, että heidän käsiensä verisuonet supistuvat ensin mutta aukeavat sitten. Näin veri pääsee virtaamaan, sormet eivät kohmetu ja kalastajat pysyvät toimintakykyisinä.

– Tavallisella ihmisellä tätä reaktiota ei ole kehittynyt, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Juha Oksa.

Jos haluaa kunnolla totuttaa itseään kylmään, pakkasessa pitäisi viihtyä päivittäin vähintäänkin tunnin lenkin ajan. Vielä parempi olisi, jos hyppäisi joka päivä avantoon tai lisäisi kylmän suihkun päivärutiineihinsa.

– Kylmään sopeutumiseen menee noin kahdesta neljään viikkoa, jos kylmässä oleilee päivittäin, Pirkko Huttunen sanoo.

Toiset palelevat talven

Sopeutuminen riippuu myös ihmisestä. Toiset tottuvat kylmenevään säähän nopeasti, ja toiset palelevat koko talven.

Miehet kestävät kylmää keskimäärin naisia paremmin, sillä isompi koko ja suurempi lihasmassa tuottavat lämpöä.

Hyötyä on myös pienestä pyöreydestä. Rasvakerros eristää, joten hoikat kylmettyvät nopeammin. Vanhemmilla ihmisillä verenkierto on heikompi kuin nuoremmilla, joten he palelevat herkemmin.

Hyvä esimerkki on brittiläinen kylmäuimari Lewis Pugh, jonka kylmänsietokykyä on tutkittu. Hän kestää hyisiä olosuhteita poikkeuksellisen hyvin. Syitä on monia.

Pugh on mies, ja hänellä on runsaasti lihasmassaa ja myös jonkin verran rasvaa. Hän ui kylmässä vedessä päivittäin.

– Pugh on myös opetellut nostamaan kehonsa lämpötilaa ennen veteen menemistä, Oksa kertoo.

Mekanismia ei tarkoin tiedetä, mutta adrenaliinilla voi olla osuutta asiaan. Mitä lämpimämpi elimistö on, sitä kauemmin se sietää kylmää. Joillain ihmisillä on toisia heikompi ääreisverenkierto. Silloin sormet ja varpaat kylmettyvät nopeasti, vaikka kaveri ei kärsi vielä lainkaan.

Pakkaa eväät mukaan

Vaikka kylmällä on paljon terveysvaikutuksia, sen kanssa ei pidä liioitella. Jos kylmää saa liikaa, siitä alkaa olla haittaa myös terveelle ihmiselle.

– Kun ihminen on liian kylmissään, fyysinen ja kognitiivinen suorituskyky laskevat ja toimintakyky heikkenee oleellisesti, Juha Oksa sanoo.

Kova pakkanen heikentää myös fyysistä suorituskykyä. Kun lämpötila laskee miinus 15 tai 20 asteeseen, lihasvoima, nopeus ja kestävyys heikkenevät. Kun veri pakkautuu pois raajoista, nivelet jäykistyvät ja sorminäppäryys sekä hienomotoriikka kärsivät.

Kylmässä liikkuminen ei ole terveelle ihmiselle haitallista, mutta energiankulutus lisääntyy. Se kannattaa huomioida.

Kylmältä suojaavat vaatteet lisäävät kulutusta jopa kolme prosenttia, koska ne ovat painavia. Keholla on siis enemmän kiloja kannettavanaan. Lisäksi jäähtyminen lisää lihasjännitystä, joka kuluttaa energiaa.

Jos aikoo oleskella talvella ulkona pitkään, kannattaa siis pakata mukaan evästä.

Huomioi sairaudet

Kylmästä voi olla haittaa, jos kärsii kroonisista sairauksista. Pakkanen rasittaa esimerkiksi hengitys-elimistöä.

– Kovilla pakkasilla on hyvä suojata suu ja nenä, jottei kylmä ilma pääse keuhkoihin ja jäähdytä niiden yläosaa, Oksa neuvoo.

Kovaa kylmäaltistusta ei suositella ihmisille, joilla on sydän- tai verisuonisairauksia tai taipumus rytmihäiriöön, sillä se vaikuttaa verenkiertoon ja nostaa verenpainetta.

Diabeetikoilla ääreisverenkierto on heikentynyt, joten heidänkin kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen avantouintia. Valkosormisuudesta kärsivien on myös syytä olla varovaisia, sillä kylmä aktivoi tilan.

Eniten kylmästä nauttii, kun siihen totuttaa itsensä ja varustautuu pakkaseen hyvin. Voit aloittaa jo tänään tunnin lenkillä tai etsimällä sopivan avannon.

Hoida itseäsi kylmällä

AVANTO on klassinen tapa nauttia kylmästä. Talviuintimahdollisuuksia on eri puolilla maata. Myös isojen kaupunkien keskustoista löytyy avantouintiseuroja. Avannossa kannattaa käydä vähintään neljä kertaa viikossa, jotta siitä olisi hyötyä. Jos sormet jäätyvät, käsiin voi pukea erityiset avantouintihansikkaat.

KYLMÄ SUIHKU on kylmähoito¬mahdollisuus, joka löytyy jokaisen kotoa. Sen hyvä puoli on helppous, mutta kylmän suihkun alle voi olla vaikea houkutella itseään. Kylmäaltistuksen voi kuitenkin aloittaa hyvin lyhyestä ajasta, esimerkiksi 10–20 sekunnista, ja pidentää aikaa vähitellen minuuttiin tai pariin. Veden ei myöskään tarvitse olla aluksi jääkylmää.

AMANDAN-KYLMÄSUIHKU on mukavampi vaihtoehto kylmälle suihkulle. Se on uusi, suomalainen keksintö, jossa kotisuihkuun kiinnitetään suuttimia. Ne muuttavat veden sumuksi. Se ei tunnu iholla lainkaan niin pahalta kuin kylmä vesi. Sumusuihkua kannattaa käyttää joka päivä. Suositus on kaksi minuuttia kerrallaan, mutta aloittaa voi myös lyhemmästä ajasta. Laitteen hinta on 890 euroa.

CRYO-TERAPIAA eli huippukylmähoitoa tarjoavat erilaiset hoitolat. Siinä ihminen on 1–3 minuuttia kammiossa, jonka lämpötila on matalampi kuin sata miinusastetta. Hoitoa suosivat muun muassa huippu-urheilijat. Cryo-terapian huono puoli on, että sitä ei ole kaikkialla saatavilla ja se tulee kalliiksi, jos siellä käy usein. Esimerkiksi Haikon kartanon huippukylmähoito maksaa 35 euroa kerralta. Huippukylmähoidossa on hyvä olla valvoja mukana.

PAIKALLISET kylmähoidot, kuten kylmäpussit tai -pistoolit, auttavat esimerkiksi urheiluvammoihin. Ne poistavat turvotusta ja kipua. Kylmähoitoa käytetään aamulla ja illalla 15 minuuttia kerrallaan. Kylmäpussin ja ihon väliin kannattaa laittaa esimerkiksi pyyhe, jotta iho ei palellu.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 1/2019.