Kyhmyruusu (Erythema nodosum) on ihon ja ihonalaisen kudoksen tulehdustauti. Se on naisilla yleisempi kuin miehillä ja esiintyy tavallisimmin nuorilla aikuisilla. Tautia tavataan useimmiten vuoden alkupuoliskon aikana. Kyhmyruusun syynä katsotaan olevan elimistön reaktio jollekin vieraalle aineelle tai infektiolle, kuten yersinia- ja streptokokkibakteeri-tulehduksille tai tuberkuloosille. Muita mahdollisia aiheuttajia ovat sarkoidoosi, eräät suolistosairaudet ja lääkkeet.
Kyhmyruusu, oireet ja tutkimukset
Kyhmyruusulle tyypilliset ihomuutokset ovat kuumottavat, punoittavat ja koholla olevat aristavat kyhmyt, jotka sijaitsevat tavallisimmin säärten etupinnoilla, kyynärvarsilla tai pakaroiden alueella. Iho-oireiden lisäksi saattaa esiintyä nivelkipuja, kuumetta, pahoinvointia ja päänsärkyä. Oireet alkavat yleensä äkisti kestäen tavallisesti 3-6 viikkoa, mutta voivat jatkua useita kuukausiakin. Taudin uusiutuminen on mahdollista.
Kyhmyruusun yhteydessä tulee etsiä mahdollisia taudin laukaisevia tekijöitä. Mahdollisia tehtäviä tutkimuksia ovat nieluviljely, keuhkoröntgenkuva ja ulosteen bakteerinäyte sekä virtsanäyte ja tuberkuliinikoe.
Kyhmyruusu, hoito
Vuodelepo on usein tarpeen varsinkin taudin alkuvaiheessa oireiden ollessa voimakkaimmillaan. Särkylääkkeet lievittävät mahdollisesti kyhmyissä ja nivelissä esiintyvää särkyä. Vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää suun kautta annettavaa kortisonia. Mahdollinen kyhmyruusun laukaiseva tekijä hoidetaan taudinmukaisesti.
