Hoitamattomana kuppa on krooninen yleisinfektio, joka aikoinaan ennen antibioottien keksimistä saattoi johtaa kuolemaan. 1900-luvun alussa kuppa oli vielä yleinen tauti, mutta penisilliinin keksimisen jälkeen se on kehittyneissä maissa tullut harvinaisemmaksi. Matkailun lisääntyessä kuppatapausten määrä on uudelleen lisääntynyt myös Suomessa ja nykyisin Suomessa tavataan noin 200 kuppatapausta vuodessa.
Mistä kuppa tulee?
Kupan aiheuttaja on Treponema pallidum-niminen bakteeri, joka tarttuu ihmisestä toiseen seksikontakteissa ihon rikkoumien ja limakalvojen kautta.
Ihmisen elimistön ulkopuolella bakteeri kuolee herkästi. Kuppa voi levitä myös istukan kautta sikiöön aiheuttaen synnynnäisen kupan. Kondoomin käyttö suojaa hyvin tartunnalta.
Oireet ja itämisaika
Kupan aiheuttamien oireiden ja taudinkulun perusteella tauti jaetaan eri vaiheisiin, jotka seuraavat ajallisesti toisiaan hoitamattomilla potilailla.
Primaarikupassa 3-4vk tartunnasta sukuelinten alueelle limakalvoille tai iholle ilmestyy kupan ensimmäisenä oireena yksi tai useampi kivuton kova haavuama, joka paranee 3-6 viikossa. Sukuelinten lisäksi haavauma voi esiintyä myös suussa tai peräaukossa. Kivuttomuutensa vuoksi peräsuolessa, emättimessä tai kohdunkaulassa sijaitseva haavauma saattaa jäädä huomaamatta. Haavauman ilmestymisen jälkeen haavauma-alueen lähistön imusolmukkeet turpoavat.
Noin 1.5-2 kuukauden kuluttua tartunnasta alkaa ns. sekundaarikuppa, jolloin bakteeri leviää kaikkialle elimistöön, jolloin yleisoireinä voi esiintyä lämpöilyä, huonovointisuutta ja pahoinvointia. Iho-oireina voi taudin sekundaarivaiheessa olla tavallisesti vartalolla sijaitseva pieniläiskäinen ihottuma (roseola) taikka muutaman millimetrin halkaisijaltaan olevat kovat näpyt (syfilidit), jotka esiintyvät erityisesti kämmenten ja jalkapohjien alueella. Myös hiustenlähtöä voi esiintyä.
Sekundaarivaihetta seuraa ns. latenttikuppa, joka alkaa noin vuoden kuluttua tartunnasta. Tänä aikana oireina esiintyy läiskäinen ihottuma (roseola) ja syfilidit, mutta noin kahden vuoden kuluessa tartunnasta nämäkin oireet häviävät ja taudin tarttuvuus käy vähäiseksi.
Tämän jälkeen seuraa ns. tertiäärikuppa noin 4-40 vuoden kuluttua tartunnasta. Arvioiden mukaan 30-50%:lla hoitamattomista potilaista tauti etenee tähän taudin viimeiseen vaiheeseen, jonka tavallimmat oireet ovat ihon haavat (gumma) sekä keskushermosto- ja verisuonioireet.
Miten kuppaa todetaan?
Suomessa taudin toteaminen tapahtuu useinmiten tai lähes aina jo taudin primaari- tai sekundaarivaiheessa tyypillisten oireiden ja tartuntaepäilyn vuoksi eikä tertiäärivaiheeseen edennyttä tautia ole Suomessa tiettävästi tavattu moneen vuoteen.
Taudin varmistus tapahtuu mikroskoppinäytteen tai tavallisemmin verikokeen perusteella. Tavallisimmat käytetyt veritutkimukset ovat ns. cardiolipin-koe, jota käytetään yleisesti myös kupan seulonnassa etsittäessä kuppatartuntoja laajoista ihmisjoukoista sekä ns. TPHA-koe. Edellämainituilla verikokeilla tauti saadan luetettavasti todettua ja niissä tapahtuvia muutoksia käytetään hoidon onnistumisen seurannassa.
Miten kuppaa hoidetaan?
Kupan hoidossa penisilliini on edelleen tehokas. Hoito kestää tavallisesti noin 2 viikkoa, jolloin penisilliiniä pistetään lihakseen päivittäin. Muina hoitovaihtoehtoina doksisykliini ja keftriaksoni-nimiset antibiootit. Annetut hoidot ovat tehokkaita hävittäen bakteerin elimistöstä, jolloin estyy myös taudin eteneminen..
