Tämä selvisi, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto otti työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen luuppinsa alle. Peruskysymys kuului, miten tuloksellisesti valtio on onnistunut ylläpitämään ja parantamaan kansalaisten työkykyä ja pidentämään työuria kuntoutuksen keinoin.
Jos katsotaan työkyvyttömyyslukuja, näyttää siltä, että kuntoutusrahat valuvat kankkulan kaivoon, paljastuu tarkastuskertomuksesta.
ASLAK ei vähennä työkyvyttömyyttä
Viraston arvioitavana oli se, miten Kelan järjestämät ammatilliset ASLAK- ja TYK-kuntoutukset vaikuttavat eri puolilla Suomea työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiin.
Paljastui, että ASLAK-toiminta ei ole vähentänyt työkyvyttömyyttä. TYK-toiminnan työkyvyttömyyttä ehkäisevistä vaikutuksista saatiin heikosti tilastollista näyttöä.
Entäpä sitten ihmisen oma halu kuntoutumiseen? Tarkastuksessa tehdyissä haastatteluissa nähtiin lähes poikkeuksetta, että kuntoutujan oma motivaatio on tärkein kipinä sille, että saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Tulokset jäävät heikoksi, jos kuntoutuja ei ole motivoitunut työkykynsä parantamiseen.
Isompi peikko kuin työttömyys
Tällä haavaa työkyvyttömyyden vuoksi menetetään rutkasti enemmän työvuosia kuin työttömyyden vuoksi, kiteytetään tarkastuskertomuksessa.
Työkyvyttömyydestä on tullut viime vuosina valtiontaloudelle isompi peikko kuin työttömyydestä. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkettä sai 260 000 ihmistä – ja pitkäaikaistyöttömiä oli 60 000.
Joissakin Suomen osissa työkyvyttömiä on yli kaksinkertaisesti verrattuna niihin paikkoihin, joissa asuu terveempää väestöä. Savon ja Kainuun työkyvyttömyysmäärät näyttävät mustilta verrattuna Uuteenmaahan.
Säännöllisiä terveystarkastuksia?
Työkyvyttömyyden riskitekijöitä ovat sairastavuus, ylipaino, heikko kielellinen lahjakkuus ja runsas alkoholin käyttö, summataan tarkastuskertomuksessa Jyväskylän yliopiston tutkimukseen pohjaten.
Monesti kuntoutus aloitetaan liian myöhään, huomauttaa tarkastusvirasto. Näyttää siltä, että riski työkyvyttömyyteen pienenee merkittävästi, jos hoitoon ohjataan varhain. Tarkastuskertomuksessa tähdennetäänkin, että säännölliset ikäkausitarkastukset olisivat tärkeitä. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan määrittele niitä pakolliseksi.
Tarkastuskertomuksessa pidetään hyvänä hanketta, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on polkaisemassa alulle. Tarkoitus on selkiyttää kuntoutukseen ohjausta, sen kohdentamista ja tavoitteita asiakkaan näkökulmasta.
Liian monimutkaista
- Maamme kuntoutusjärjestelmä on palveluiden tarvitsijan kannalta monimutkainen, koska kuntoutuksen järjestäjien vastuusuhteet kuntoutuksessa ovat epäselvät, todetaan tarkastuskertomuksessa.
Monella eri taholla on näppinsä pelissä. Työkykyä ylläpitävää kuntoutusta järjestävät paitsi Kela myös työeläkelaitokset, työhallinto ja kunnat osana akuuttia sairaanhoitoa. Valtakunnallinen ohjaus on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan kuntoutusasiain neuvottelukunnan hartioille – mutta viime vuosina ohjausta ja koordinointia ei ole ollut juuri lainkaan, osoittaa tarkastus.
Kahden vuoden päästä aiotaan selvittää, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tarkastusviraston esittämien kannanottojen takia. Jälkiseuranta tehdään vuonna 2015.
Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tuloksellisuustarkastuskertomus. Kuntoutus työurien pidentäjänä.
Lue myös:
