Miehet ovat kokonaisuudessaan fyysisesti naisia väkivaltaisempia ja nainen kuolee puolisonsa uhrina useammin kuin mies. Naiset kuitenkin tekevät lähisuhteissa tapahtuvista törkeistä pahoinpitelyistä 40 %.
Myös naiset voivat alistaa, kontrolloida ja vainota mustasukkaisesti kumppaniaan. Uhkailu, mitätöinti, läpsiminen ja lyöminen eivät ole vain miehen paheita. Tuore suomalainen lapsiuhritutkimus kertoo, että äidit kurittavat ja pahoinpitelevät lapsiaan kuten isätkin. Lapset kertovat äitien lyövän miehiään lähes yhtä paljon kuin isät lyövät vaimojaan.
Naisen väkivaltaisuuteen suhtaudutaan erikoisesti. Pinnan palaminen on väsyneen naisen ymmärrettävä teko, eikä hänen uhrinsa tunteita ajatella. Sarjakuvien kaulinta heiluttava nainen herättää enimmäkseen hilpeyttä.
Vaiettu naiseus -projekti pureutui naisten väkivaltaan
Ensi- ja turvakotien liiton vuosina 2004-2008 toteutettu Vaiettu naiseus -projekti pureutui ongelmaan tavoitteenaan tunnistaa ja hoitaa naisten väkivalta. Lähes sata naista haki apua ja moni tuli autetuksi.
Projektissa ilmeni, että naiset olivat yrittäneet puhua väkivaltaisista ajatuksistaan tai teoistaan omaisille tai viranomaisille, mutta saaneet vastaukseksi vähättelyä tai torjumisen. Alkuvaiheessa suurin osa apua hakeneista oli keski-ikäisiä, työssä käyviä naisia, jotka pahoinpitelivät kumppaniaan. Nuoret äidit, joiden odotettiin hakevan paljon apua, tulivat vasta projektin lopussa mukaan, koska pelkäsivät väkivallasta puhumisen johtavan lapsensa huostaanottoon tai huoltajuuden menetykseen.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan projekti osoitti, että ongelma on suuri ja sen ymmärtäminen ja selvittäminen todellakin vasta alussa, koska asiasta puhuminen on vaikeaa. Niin väkivaltaisen naisen kuin hänen uhrinsakin on saatava apua.
En ole turvassa kotonani – mitä teen?
Perheväkivalta on rikos ja loukkaus ihmisoikeuksia kohtaan. Se voi olla fyysistä, henkistä, vapauden rajoittamista tai seksuaalista häirintää. Perheväkivalta vahingoittaa kaikkia perheenjäseniä. Jos siihen ei puututa ajoissa, se yleensä jatkuu ja pahenee.
Mikäli olet joutunut tai pelkäät itsesi tai perheenjäseniesi joutuvan väkivallan kohteeksi, muista että:
- Pahoinpitely on aina rikos tapahtumapaikasta riippumatta.
- Etsi apua ongelmaan. Ota yhteyttä poliisiin, sosiaaliviranomaisiin, rikosuhripäivystykseen, turvakotiin tai muuhun auttavaan tahoon.
- Usein myös väkivaltaan syyllistynyttä voidaan ja on syytäkin auttaa.
- Mieti etukäteen mitä teet, jos syntyy uhkaava tilanne etkä voi jäädä kotiin.
- Jos tilanteeseen ei tarvitse puuttua nopeasti, voit kysyä apua kotipaikkakuntasi sosiaaliviranomaisilta tai kääntyä neuvontaorganisaatioiden puoleen.
- Älä kuitenkaan viivyttele toimia oman ja perheesi turvallisuuden puolesta, sinua voidaan auttaa.
