Kuivat silmät ongelmana monissa reumasairauksissa
Silmätautien erikoislääkäri Heikki Saaren-Seppälä on viime vuosina tutkinut silmäpotilaita Mikkelin keskussairaalassa ja nyt uudessa tehtävässään osastonlääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmäsairaalassa. Hänen vastuullaan on uveiittipoliklinikka, jossa mm. hoidetaan reumasairaita.
- Silmän kovakalvon ja värikalvon tulehdukset liittyvät reumasairauksiin.
- Silmät liittyvät moniin sairauksiin. Silmien oireet, vakavat tai lievät, ovat myös osa monia reumasairauksia.
- Silmälääkärien kannalta reumasairauksia sairastavat ovat silti pieni potilasryhmä. Vastaanotolle saapuu paljon suuremmalla todennäköisyydellä suurta kansansairautta, diabetesta, sairastava tai silmänpaineesta kärsivä potilas.
Reumasairauksiin liittyy silmien kovakalvon- ja värikalvontulehduksia osalla potilaista. Tällöin potilasta hoitavat sekä reumatologi että silmälääkäri. Nivelreumaa voi joissakin harvinaisissa tapauksissa esiintyä vain silmissä. Silloin hoitona on reumalääkitys, yleensä metotreksaatti- tai syklosporiinilääkkeet. Myös lastenreuma voi ilmetä vain silmissä ja silloin värikalvontulehduksena ja tällöinkin sairautta hoidetaan reumalääkityksellä.
Osalla nivelreumaa sairastavilla kovakalvontulehdusta
Nivelreumaa sairastavista osalla tautiin liittyy silmän kovakalvontulehdus. Se voi olla pinnallinen kovakalvontulehdus eli episkleriitti tai syvempi kovakalvontulehdus eli skleriitti. Kovakalvon pinnallinen tulehdus, episkleriitti, on punoitusalue silmämunan etuosassa ja sijaitsee yleensä silmämunan ulko- tai sisänurkassa. Silmässä on roskantunnetta, ei kuitenkaan kipua. Hoitona on tulehduskipulääke ja kortisonitipat. Tulehduksella on taipumus uusiutua.
“Reumasairaista monella on aina mukanaan kaksi tippapulloa silmien hoitoon. Toinen sisältää kortisoni- ja toinen kostutustippoja.”
Syvempää kovakalvontulehdusta, skleriittiä, sairastavista joka kolmannella todetaan myös nivelreuma. Jos potilaalla on skleriitti, se kertoo aina vakavasta sairaudesta. Skleriitti ilmenee kipeänä sinipunertavana kyhmynä silmämunan pinnalla. Samanaikaisesti voi ilmetä lievää värikalvontulehdusta. Hoitoon nivelreumapotilailla kuuluu tehokas reumalääkitys, kortisonitipat ja voiteet silmiin ja tarpeen mukaan kortisonitabletit.
Nivelreumaan voi liittyä silmän sarveiskalvon reunahaavauma, jolloin hoitona ovat kortisoni-antibioottitipat.
- Silmien kannalta nivelreuma ei ole se pahin reumasairaus, sanoo Saaren-Seppälä.
- Sen sijaan selkärankareumaa sairastaville silmäsairaala tulee usein tutuksi, koska tautiin liittyy toistuvia värikalvontulehduksia. Reaktiiviseen artriittiin saattaa liittyä silmäoireilua, mutta ne helpottavat samalla, kun lääkitys puree itse pääsairauteen eikä silmälääkäriä ehkä ollenkaan tarvita hoitotiimiin.
Reumasairauksiin liittyy kuivasilmäisyys
Reumasairauksiin liittyy kuivasilmäisyyttä, jota vielä lisää sairausoireiden hoito kortisonitipoilla.
Kortisoni on hyvä lääke silmien oireisiin lyhyellä aikavälillä, mutta jos sitä käyttää vuosikausia, ei voi välttyä kuivasilmäisyyden vaivalta. Heikki Saaren-Seppälä kertoo, että arviolta kolmasaosalla nivelreumaa sairastavista esiintyy kuivasilmäisyyttä. Hän katsoo kuivasilmäisyydeksi tilanteen, jossa mikroskoopilla silmää tutkittaessa silmän pinnassa on pienenpieniä haavaumia. Mikroskoopin suurennus on silloin 20-kertainen.
Saaren-Seppälä sanoo, että reumasairaiden kuivasilmäisyys ei enää ole niin vakavaa kuin se aikaisemmin oli, koska hyvät uudet reumalääkkeet lievittävät perussairautta ja sitä kautta silmienkin ongelmia. Reumasairauksista Sjögrenin syndrooma tunnetaan juuri kuivasilmäisyyttä aiheuttavana reumasairautena. Lisäksi se aiheuttaa muutakin kuivuutta, mm. suun ja limakalvojen kuivuutta. Sjögrenin syndroomaan liittyvä kuvasilmäisyys seuraa, kun tauti iskee silmien isoihin kyynelrauhasiin.
Saaren-Seppälä kertoo, että hormonejakin, mm. DHEA-hormonia, on kokeiltu kuivasilmäisyyteen, mutta siitä ei ole ollut toivottua apua. Tällä hetkellä ei hormoneja Suomessa tutkita kuivasilmäisyyden hoidossa. Lastenreumassa silmissä värikalvontulehdusta.
Lastenreumassa osalla potilaista tautiin liittyy silmien värikalvontulehdus. Lastenreuma voi ilmetä yksinomaan värikalvontulehduksena, mutta tauti luokitellaan silloinkin lastenreumaksi ja sitä hoidetaan reumalääkkein.
Lastenreuma on melko harvinainen sairaus, johon sairastuu noin 150 lasta vuodessa. Siihen liittyvä värikalvontulehdus on sitäkin harvinaisempi ja se puhkeaa vuosittain noin 30 lastenreumaa sairastavalla.
Ennen nykyaikaista tehokasta reumalääkitystä lastenreumapotilaista, jotka sairastuivat myös värikalvontulehdukseen, 6-12 prosenttia tuli taudin myötä näkövammaisiksi. Värikalvontulehdus johti silloin noin 18 vuodessa heikkonäköisyyteen.
“Pieni kuivasilmäisyys ei sata vuotta sitten haitannut, kun näkökyvyltä ei vaadittu sitä tarkkuutta mitä nykyisin päätetyössä. Kun silmä tuntuu kuivalta, kannattaa käyttää kostutustippoja. Niitä ei voi käyttää liikaa.”
Lastenreuman hoidon parantuessa myös värikalvontulehdus on ennusteeltaan parantunut. Hyvä hoito edellyttää kuitenkin sekä tehokasta lastenreuman peruslääkitystä että silmien hoitoa silmätipoin. Tippahoitoon kuuluvat kortisonitipat, silmän mustuaista laajentavat tipat ja kuivasilmäisyyttä helpottavat kosteuttavat tipat.
Heikki Saaren-Seppälällä on kokemusta lastenreumaa sairastavien hoidosta mm. Mikkelin keskussairaalasta. Hänen potilaikseen tuli Reumasäätiön sairaalan lapsipotilaita hoito-ohjelmaan kuuluneelle joka toiselle silmälääkärintarkastukselle. Varsinaisesti he olivat silmälääkäri Kaisu Kotaniemen hoidossa Heinolassa.
- Luotin Kotaniemen tekemiin pitkän linjan hoitoratkaisuihin ja omalta osaltani seurasin, että silmätippojen määrät olivat sopivat myös sillä välin, kun potilas odotti taas uutta käyntiään Heinolassa, kertoo Saaren-Seppälä.
- Lääkeryhmien vaihdot tapahtuivat aina Kotaniemen valvonnassa.
Lähde: Reuma-lehti 1/2009
