Kuivat silmät: jos et hoida, saat vaurioita silmiin

Tyypillinen ensimmäinen oire on roskan tunne silmässä. Tai sitten silmiä kirvelee tai näöntarkkuus tuntuu vaihtelevan. ­Silmät saattavat myös väsyä ja vuotaa helposti.

Silmien kuivumisesta kertovat ­oireet ovat moninaisia. Tavallista on, ettei ­ihminen heti hoksaa yhdistää niitä kuiva­silmäisyyteen vaan ihmettelee silmissä tuntuvaa kummallista oloa. Lieviin oireisiin saattaa myös tottua ja turtua.

Oireisiin kannattaa hakea apua, sanovat silmätautiopin dosentti, silmäkirurgi Minna Sand­berg-Lall ja optometristi Pasi Hiukka. Kuivasilmäisyys on yleensä vaaratonta, mutta jos vaiva jatkuu pitkään, se altistaa silmät ­tulehduksille ja pinnan haavaumille.

Jos tulehdus kroonistuu, se voi aiheuttaa vaurioita side- tai sarveiskalvolla ja pahimmillaan jopa uhata näkökykyä.

– On hyvä tarkistaa, kuinka kuivat silmät oikein ovat, Sand­berg-Lall sanoo.

Silmälääkäri voi mitata kuivasilmäisyyden astetta ja vaikeutta erilaisilla testeillä.

Silmät kannattaa tutkituttaa myös ­siksi, että näköön liittyvät asiat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. On raskasta ja väsyttävää, jos joutuu jatkuvasti pinnistelemään nähdäkseen hyvin.

Tietotyöläiset tekevät töitä pitkälti näön varassa. Jos silmät oireilevat, työnteko ja arjen sujuvuus saattavat takkuilla.

– Nykypäivänä näkemisen rooli on digitalisaation vuoksi korostunut entisestään. Jos näössä on ongelmia, se vaikuttaa omaan jaksamiseen ja sitä kautta jopa työn tulokseen yllättävän paljon, Pasi Hiukka pohtii. Näkökyky voi vaikuttaa myös siihen, miten kannamme itsemme.

Jos esimerkiksi tietokoneen näyttöä on vaikea katsoa, asentokin kiertyy herkästi huonoksi. Se taas saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja niskan, hartioiden tai selän kipuja.

Silmien kuivuminen on Suomessa hyvin ­tavallista. Sitä esiintyy kaikenikäisillä. Vaiva tuntuu myös yleistyvän.

Pasi Hiukka on huomannut vastaanotollaan, että yhä useampi asiakas kertoo kärsivänsä silmien kuivumisesta.

– Olen parikymmentä vuotta tehnyt näitä hommia. Ennen kuivasilmäisyys oli karkeasti sanottuna seniorinaisten ongelma. Nyt sitä ilmenee jopa kouluikäisillä lapsilla.

Hiukalla on asiaan myös selitys: se johtuu ainakin osittain älylaitteiden tuijottamisesta.

– Kun katsomme paljon lähelle, räpytysrefleksi hidastuu ja silmien voitelu heikkenee.

Silmiä kosteuttavat kyynelrauhasten ­lisäksi pienet Meibomin rauhaset, jotka sijaitsevat ylä- ja alaluomilla. Ne erittävät kyynelnesteeseen rasvaa, joka hoitaa silmien pintoja. Iän myötä rauhasten toiminta heikkenee ja rasva-­aineiden laatu niissä huononee. Rauhasten tiehyet saattavat myös tukkeutua. Silloin niistä ei enää erity silmään rasva-aineita. Naisilla vaihdevuosien hormonaaliset muutokset lisäävät vaivaa.

Kuivasilmäisyyteen on myös muita syitä. Minna Sandberg-Lallin mukaan sitä esiintyy usein talvisin, kun sisäilma on lämmityksen vuoksi kuivaa. Myös koneellinen ilmastointi kuivattaa ilmaa ja sitä kautta myös silmiä.

Jotkin lääkkeet aiheuttavat myös silmien kuivumista. Tällaisia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuoni­tautien hoitoon käytettävät beetasalpaajat, rauhoittavat bentsodiatsepiinit ja allergiaoireita helpottavat ­antihistamiinit.

Perinteisesti kuivasilmäisyyttä on hoidettu kosteutustipoilla. Ne kuitenkin vain lievittävät oireita ­eivätkä hoida varsinaista syytä. Tippoja pitää muistaa laittaa silmiin useita kertoja päivässä.

Apua voi saada myös kyyneltietulpista, jotka estä­vät kosteuden valumista pois silmän pinnasta. Niiden asentaminen on lääkärin tekemä pieni poli­kliininen toimenpide.

Jotkin tulpat sulavat itsestään pois silmistä ­parissa kolmessa kuukaudessa, mutta tulppia on myös pysy­viä.

– Niiden etuna on, ettei kosteutustippoja tarvitse käyttää niin usein, Sandberg-Lall sanoo.

Sisäisesti kuivasilmäisyyttä voi hoitaa ravitsemuksella. Tärkeää on saada ruoasta hyviä rasvahappoja. Erityisesti omega-7-rasvahappojen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, mutta myös omega-3:sta on apua. Paras omega-7-rasvahappojen lähde on ­tyrnimarja. Sandberg-Lall suosittelee syömään kaksoistyrni­öljykapseleita, joita on tutkittu pitkään.

– Niiden syömisestä on tieteellistä näyttöä. Ne auttavat silmien, limakalvojen ja ihon kuivuuteen.

Jos kuivasilmäisyys johtuu siitä, että Meibomin rauhaset ovat menneet tukkoon, luomien reunoja voi hoitaa. Tätä varten on erityisiä puhdistusliinoja ja -aineita, joita myyvät apteekit ja optikkoliikkeet.

Siitä, että vaihtelee silmä­laseja tai vuorottelee kauko­­-­ ja ­­lukulasien välillä, ei ole apua.

Näyttöä ei ole myöskään siitä, että älylaitteiden heijastama sininen valo aiheuttaisi silmien kuivumista.

Sininen valo voi kuitenkin muutoin ­olla haitaksi silmien terveydelle, erityisesti verkkokalvoille, jossa ovat näköaistinsolut. Sininen valo saattaa myös haitata hormonieritystä, minkä vuoksi unensaanti illalla vaikeutuu.

Kuivasilmäisyyden hoito vaatii usein pitkäjänteisyyttä. Silmiä pitää jaksaa puhdistaa ja hoitaa kotona säännöllisesti.

– Yllättävän monelle löytyy kuitenkin apu, Pasi Hiukka sanoo.

Lähteet: Osmo Kari: Kuivasilmäisyys – lisääntyvä vaiva, Risto Uusitalo: Silmäluomien luomihygienia ja kuivansilmanomega.fi.