Kotimainen adoptio
Adoptio tarkoittaa lapseksi ottamista. Adoption tarkoituksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Suomessa kotimaista adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaalitoimistot ja Pelastakaa Lapset ry.
Mitä laki sanoo adoptiosta?
Adoptio edellyttää oikeudellisia toimenpiteitä ja Suomessa ottolapsityötä säätelee laki lapseksiottamisesta (153/85) ja siitä annettu asetus (154/85). Adoption myötä vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät adoptiovanhemmille. Lapsi saa adoptioperheessään oikeudellisesti saman aseman niin vanhempiinsa kuin sukulaisiinsa nähden kuin biologisella lapsella on. Vastaavasti oikeudellinen suhde lapsen aikaisempiin vanhempiin ja sukulaisiin katkeaa adoptiossa. Vahvistettua adoptiosuhdetta ei voi purkaa. Adoptiossa lapsen holhousoikeus, huolto sekä vastuu siirtyvät ottovanhemmille.
Kuka saa adoptoida?
Lain mukaan 25 vuotta täyttänyt, avioliitossa oleva tai yksin elävä henkilö voi hakea adoptiovanhemmaksi. Vanhemmuutta voi anoa myös 18 vuotta täyttänyt, jos lapseksiotettava on puolison lapsi. Lain mukaan adoptiolle ei ole ikärajaa, mutta käytännössä vauvaikäiset lapset pyritään sijoittamaan alle 40-vuotiaille. Se, mitä adoptiovanhemmilta vaaditaan, on mahdollisuus sitoutua lapseen eliniäksi ja kykyä rakentaa hoitava ja lämmin suhde tähän.
Suomalaisia lapsia adoptoidaan vähän; lukumäärä vaihtelee 50 molemmin puolin. Esimerkiksi vuoden 2002 kahden henkilön adoptiolukuja oli Suomessa 86, joista alle 2-vuotiaita 52, 2-6-vuotiaita 4, 7-17-vuotiaita 8 ja täysi-ikäisiä 22. Lisäksi Suomessa tapahtuu vuosittain noin sata yhden hengen adoptiota, joista suurin osa on perheen sisäisiä adoptioita tai aikuisadoptioita.
Kotimaisen lapsen vanhemmaksi haluavia on enemmän kuin adoptioon annettavia lapsia, jolloin odotusaika voi venyä jopa viiteen vuoteen. Odotuksen jälkeen itse adoptio tapahtuu kuitenkin hyvin nopeasti, sillä adoptioon päätyneiden äitien synnytyksistä ei vielä kerrota adoptiojonossa olevalle. Tämä johtuu siitä, että synnyttäneellä äidillä on kahdeksan viikkoa harkinta-aikaa synnytyksen jälkeen ja hän voi tänä aikana perua päätöksen adoptiosta. Jos äiti kuitenkin pitää päätöksensä lapsen adoptiosta, adoptiovanhemmille ilmoitetaan asiasta vasta harkinta-ajan umpeuduttua, jolloin adoptioon valmistautumisaikaa jää usein vain joitakin viikkoja, jopa päiviä.
Lapsen oikeudet adoptiossa
Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, tarvitaan hänen suostumuksensa adoptioon. Lapseksiottamista ei voida myöskään vahvistaa vastoin alle 12-vuotiaan lapsen tahtoa, jos lapsi arvioidaan niin kehittyneeksi, että hänen tahtonsa voidaan ottaa huomioon.
Biologisten vanhempien oikeudet
Kun alaikäinen lapsi adoptoidaan, vaaditaan siihen lapsen vanhempien suostumus. Äidillä on synnytyksen jälkeen kahdeksan viikkoa harkinta-aikaa, ennen kuin hän voi allekirjoittaa suostumuksensa adoptioon. Myös avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isän suostumus vaaditaan silloin, kun isyys on vahvistettu.
Ottolapsineuvonta
Adoptiolapsen kannalta on hyvin tärkeää, että adoptoiva perhe saa ennen adoptiota ottolapsineuvontaa. Neuvonnassa punnitaan hakijoiden edellytykset ja valmiudet ottovanhemmuuteen. Neuvonnan tarkoituksena on turvata lapsen etua ja valmentaa vanhempia uuteen elämäntilanteeseen. Neuvontaa saa myös lapsen luovuttamista harkitsevat vanhemmat. Neuvonnan järjestää kunta tai Pelastakaa Lapset ry.
Adoptiolasta helpottaa elämässä, jos hän on pienestä asti tietoinen omasta taustastaan. Siksi adoptiovanhempien tulisi saada sijoitustilanteessa tiedot lapsesta, hänen terveydestään ja luovuttamiseen johtaneista taustoista. Nämä tiedot auttavat vanhempia myöhemmin vastaamaan lapsen kysymyksiin omasta taustastaan ja ymmärtämään biologisten vanhempien ratkaisuja.
Lähteet: Pelastakaa Lapset ry, Lastensuojelun keskusliitto, Adoptio.org
