Kokeilisitko paastoa?

Kokeilisitko paastoa?
Kiinnostavatko paastopäivät tai aamuisin paastoaminen? Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta arvioi, kannattavatko ne.
Julkaistu 30.1.2017

Erilaiset paastot ovat nykyään entistä suositumpia. Paastoja löytyy joka lähtöön. Laillistettu ravitsemusterapeutti, asiantuntijamme Mikko Rinta kertoo näkemyksensä erilaisista paastoista.

”En syö aamupalaa.”

Aamupala on päivän tärkein ateria. Yön aikana tulee automaattisesti pitkä paasto. Jos ei syö aamupalaa, keho ajautuu syvemmälle kataboliseen eli elimistön yhdisteitä hajottavaan tilaan. Jos lähtee kuntoilemaan ennen aamupalaa ja syö vasta lounaalla, se lisää myös sairastumis- ja loukkaantumisriskiä. Aamupala pitää lihastasapainon ja kehon koostumuksen hyvänä. Paastojaksot alkavat pikkuhiljaa näkyä kehossa: lihakset hupenevat. Suosittelen aamupalan syöntiä sekä ennen harjoituksia että niiden jälkeen.

”Paastoan 1–2 viikkoa vuodessa.”

Usein paaston tavoitteena on elimistön puhdistaminen. Tosiasiassa elimistö puhdistuu automaattisesti. Kun turvataan riittävä energian saanti, aineenvaihdunta toimii vilkkaana. Paastossa aineenvaihdunta aina hidastuu. Paastossa suoliston ruokamassa vähenee, mutta en pidä sitä puhdistumisena.

”Syön vain joka toinen päivä.”

Tämä tuskin tuottaa kovin lihaksikasta kehoa. Paastoaminen voi olla yksi syömishäiriön piirre. Vaikka kroppa pystyy sopeutumaan lyhyisiin paastoihin, pitkällä aikavälillä se ei voi olla hyvästä.

Kommentoi »