Terve.fi

Keuhkoahtaumatauti on tupakoitsijan sairaus



Keuhkoahtaumatauti on tupakoitsijan sairaus

Keuhkoahtaumatauti eli COPD on kaikkialla maailmassa esiintyvä yleinen keuhkosairaus. Käytännöllisesti katsoen sen aiheuttaja on aina pitkäaikainen tupakointi; vain ani harvoin muutamilla muilla tekijöillä, (esim. aiemmin sairastetulla tuberkuloosilla, lapsuudessa sairastetulla keuhkokuumeella, poikkeuksellisen pölyisellä työympäristöllä tai periytyvällä hengitysteiden limakalvojen entsyymipuutoksella) on merkitystä keuhkoahtaumataudin kehittymiseen.
Teksti Osmo Rossi

Pitkään tupakoivista henkilöistä 20-30 %:lle kehittyy vaikea-asteinen keuhkoahtaumatauti. Vaikka ennakkoon ei pystytä arvioimaan sitä, kenelle tauti kehittyy, herkkyys sairastumiseen periytyy ja näin henkilöt, joiden lähisuvussa on esiintynyt astmaa, keuhkosyöpää tai keuhkoahtaumatautia, ovat muita suuremmassa vaarassa ja heidän erityisesti kannattaisi olla tupakoimatta.

Keuhkoahtaumataudin alkuoireita on vaikea tunnistaa

Keuhkoahtaumataudin yleisyysluvut riippuvat siitä, kuinka lievät sairaudet otetaan mukaan laskuihin. Suurin osa keuhkoahtaumaa sairastavista ei taudin alkuvaiheessa tunnista oireita, vaan katsoo ns. tupakkayskän ja huonon rasituksen siedon olevan normaalia ikääntymiseen liittyvää vaivaa. He eivät hakeudu tutkimuksiin ja näin sairautta ei myöskään diagnostisoida. Suomessa arvioidaan olevan 300 400 000 eriasteista keuhkoahtaumatautia sairastavaa henkilöä. Pääosa heistä on keski-iän ylittäneitä miehiä, joskin naisten osuus viime aikoina on nopeasti lisääntynyt tupakoinnin yleistyttyä heidän keskuudessaan.

Keuhkoahtaumataudin ensioireena on tavallisesti hitaasti vaikeutuva yskä, jonka pahenemisvaiheet vähitellen pitenevät sekä tihenevät ja alkaa erittyä lisääntyvästi limaa ysköksinä. Olennaisena oireena sairauteen liittyvä hengenahdistus kehittyy myös hitaasti, esiintyen alkuvaiheessa pääasiassa vain rasituksessa. Tilan edetessä hengenahdistusta esiintyy levossakin ja viimeistään tässä vaiheessa sitten hakeudutaan tutkimuksiin ja sairaus todetaan.

Keuhkoahtaumataudin diagnostisointi on käytännössä suhteellisen helppo asia. Tarkan oireiston ja tupakointihistorian selvittäminen on tärkeää ja mikäli näiden perusteella herää epäily keuhkoahtaumataudista, varmistetaan diagnoosi ns. puhalluskokeella eli Spirometrialla, jolla määritellään keuhkojen toiminta; keuhkojen tilavuudet ja mahdolliset ahtaudet hengitysteissä.

Tupakoinnin lopetus on tärkein hoito

Keuhkoahtaumataudin hoidossa on ensiarvoisen tärkeää tupakoinnin lopetus pysyvästi. Lääkehoidolla voidaan kyllä lievittää oireita, mutta mikäli tupakointi jatkuu, jatkuu myös altistuminen itse taudin aiheuttajalle ja niin ollen sairaus etenee kiihtyvää vauhtia. Muutokset hengitysteissä ovat luonteeltaan pysyviä, eikä lääkehoidolla yleensä saavuteta kovin hyvää tulosta. Taudin edetessä vaikea-asteiseksi, voidaan joutua myös pitkäaikaiseen happihoitoon ns. happirikastimella tai hengityksen avustamiseen hengityslaitteilla.

Keuhkoahtaumatauti on yksi yleisimmistä sairauksista, joka aiheuttaa vaikeat oireet ja vaatii runsaasti vuodeosastohoitoa sairauden loppuvaiheessa. Se on myös yksi niistä harvoista sairauksista, joiden aiheuttaja on yksiselitteinen ja tunnettu, ja jonka kehittyminen olisi estettävissä sairauden syyn, tupakoinnin, eliminoinnilla. Vaikka kukin luonnollisesti vaalii elämäänsä omilla tavoillaan, lankeaa tupakoinnista myös yhteiskunnalle taloudellinen taakka, jonka kustannuksia me kaikki kannamme ja jonka korvaamiseksi tupakoijan maksama vero nautintoaineestaan on vain murto-osa.

Julkaistu: 27.6.2006