Keskosten RSV-infektiot
Mikä on RSV-infektio? RSV on lyhenne englanninkielisestä nimestä respiratory syncytial virus.
Mikä on RSV-infektio?
RSV-infektion tyypillinen, alle vuoden iässä esiintyvä taudinkuva on bronkioliitti. Bronkioliitissa tulehdustila esiintyy pienten ilmateiden alueella ja keuhkorakkuloiden välisessä kudoksessa. Noin 20% imeväisikäisistä lapsista sairastaa lievän bronkioliitin ja noin 5% sairastuneista, siis 1% koko ikäluokasta, tarvitsee sairaalahoitoa. Tyypillisiä oireita ovat hengityksen rohina, vähitellen nopeutuva hengitys ja hengityksen muuttuminen työlääksi. Lääkärin tutkimuksessa voidaan todeta uloshengityksen vinkuna ja sisäänhengityksen rahinat. Osa lapsista tarvitsee lisähappea. Kaikki alle vuoden ikäiset lapset, joiden hengitys on vaikeutunut, tulee hoitaa sairaalassa.
RSV:n aiheuttaman bronkioliitin taudinkuva muistuttaa isompien lasten astmaa, mutta astmalääkkeet auttavat huonosti bronkioliitissa. Hengitysvaikeus johtuu hengitysteiden limakalvojen turvotuksesta ja lisääntyneestä limanerityksestä, ei niinkään keuhkoputkien ympärillä olevan sileän lihaksen supistumisesta, mikä on astmalle tyypillistä. Nykyisen käsityksen mukaan astmaan käytettävät keuhkoputkia avaavat lääkkeet tai tulehdusta rauhoittava kortisoni eivät auta bronkioliitissa. RS-virukseen tehoavaa lääkettä ei ole onnistuttu kehittämään. Bakteereihin käytettävät antibiootit eivät tehoa viruksiin kuten RSV-infektioon. Vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää inhalaatiomuotoista adrenaliinia ensiapulääkkeenä. Adrenaliini laajentaa keuhkoputkia, vähentää limakalvojen turvotusta ja liman eritystä. Jos käytetään muita keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä, niiden hyöty on varmistettava potilaskohtaisesti. Hoidon perusta on huolellinen valvonta, hapetuksen seuraaminen pulssioksimetrillä ja lisähapen anto tarvittaessa, sekä riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen. Jos lapsi ei jaksa imeä, annetaan nesteytys suoneen.
RSV:n aiheuttamat oireet riippuvat lapsen iästä. Vaikeita oireita esiintyy alle kolmen kuukauden ikäisillä lapsilla, etenkin entisillä keskosilla, sekä lapsilla joilla on jokin perussairaus. Esimerkiksi keskosen krooninen keuhkosairaus tai synnynnäinen sydänvika altistavat hankalalle RSV-infektiolle. Suomen oloissa RSV-infektioiden hoito onnistuu hyvin, ja esimerkiksi hengityskonehoitoa tarvitaan hyvin harvoin. Kuolleisuutta ei käytännössä esiinny. Lastenosastot toimivat maassamme hyvin, niissä on osaava henkilökunta, ja vanhemmat tuovat lapsensa hoitoon ajoissa.
Milloin RSV-infektioita esiintyy?
RSV-infektiot esiintyvät laajoina epidemioina. Suurimmassa osassa Euroopan maista RSV aiheuttaa muutaman kuukauden kestävän epidemian lähes joka talvi. Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, RSV-infektioiden esiintyvyys poikkeaa tästä mallista. Suomessa RSV-epidemia esintyy joka toinen syksy, ja epidemia on suhteellisen lyhytaikainen, yleensä lokakuun lopusta tammikuun alkuun. Joka toinen epidemia, siis joka neljäs vuosi, on vaikea. Viimeksi tällainen vaikea epidemia oli marras-joulukuussa 2005, joten syksynä 2006 on todennäköisesti vähän RSV-infektioita. Joka toinen kevät, yleensä toukokuussa, on lievä epidemia, jonka laajuus riippuu edellisen syksyn tilanteesta. Jos loppuvuodesta on paljon tapauksia, niitä on vähän seuraavana keväänä, ja vastaavasti, helppoa syksyä seuraa keskimääräistä vaikeampi kevät.
RSV-epidemian aikana virusta esiintyy niin paljon, että tartunnalta on vaikea välttyä. RSV-infektio ei aiheuta pysyvää immuniteettia, vaan toistuvat infektiot ovat tavallisia läpi elämän. Imeväisiän jälkeen RSV aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita. Tästä syystä päiväkotien lapset, koululaiset ja työssä käyvät aikuiset toimivat viruksen levittäjinä. Heillä itsellään oireet ovat niin lieviä, että hoitoa tai sairaslomaa ei tarvita. Lisäksi tartuttaminen alkaa pari päivää ennen omien oireiden puhkeamista. Tästä syystä varsinkin lapsiperheissä on vaikeaa välttyä tartunnoilta. Kuitenkin epidemiat ovat lyhyitä, ja yleensä hyvin tiedossa, ja nykyisin hyvin mediassa tiedotettuja, jolloin riskilapsien osalta kannattaa yrittää estää tartunnan saamista. Vaikealle infektiolle alttiita riskilapsia ovat alle kolmen kuukauden ikäiset lapset, entiset keskoset 6-12 kk:n ikään asti, varsinkin jos heillä on keskosen keuhkosairaus, sekä lapset joilla on synnynnäinen sydänvika tai muu pitkäaikainen perussairaus. Tartunnan välttäminen tarkoittaa käytännössä kahta asiaa, ahkeraa käsien pesua ja perheen ulkopuolisten ihmisten tapaamisten vähentämistä. Tartunta tapahtuu joko pisaratartuntana, siis yskiessä ja aivastellessa, tai käsien välityksellä. Lasten olisi oltava kotona, vältettävä kaupassa tai yleisötilaisuuksissa käyntiä sekä vierailuja, erityisesti perheisiin joissa lapsilla tai aikuisilla esiintyy flunssaa.
Vanhoina “hyvinä” aikoina neuvottiin, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vauvat pidettiin kotona, ulkopuolisia vieraita ei sallittu eikä vauvan kanssa käyty kylässä. Sen jälkeen vierailut käynnistettiin vähitellen. Alkaako nykyisenä hektisenä aikanamme aktiivinen seura- ja harrastuselämä turhan nuorena, ensimmäisten kuukausien aikana? Tästä äidit ja isät voisivat jatkaa keskustelua vaikkapa tämän lehden palstoilla. Vaikka tulevana syksynä RSV-epidemia ei ole uhkaamassa, on loppuvuoden aikana muita viruksia runsaasti tarjolla.
Voidaanko RSV-infektioita ehkäistä?
RSV-infektiot esiintyvät selvinä epidemioina, jolloin virusta on niin paljon liikkeellä, että tartunnalta on vaikea välttyä. Tässä mielessä RSV-infektio muistuttaa entisaikojen kulkutauteja, jotka nykyisin pystytään ehkäisemään rokotusten avulla. Tällaisia viruksen aiheuttamia, rokotuksilla ehkäistäviä kulkutauteja ovat polio eli lapsihalvaus, joka hävisi maastamme jo 1950-luvulla, sekä tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti, joita vastaan on rokotettu 1980-luvun alusta alkaen. Vesirokkorokote on olemassa, mutta sitä ei ole vielä liitetty viralliseen rokotusohjelmaan. Influenssarokote pitää ottaa joka syksy. Siitä on kehitteillä spray-muotoinen rokote, jolloin jokavuotinen rokottaminen olisi käytännössä helpompaa. Uusin tulokas on rotavirusrokote imeväisten ripuli-oksentelu-tautia vastaan, ja se on ollut saatavissa tämän vuoden alusta alkaen. Rokote on lapsiystävällinen; se otetaan suun kautta eikä aiheuta käytännössä sivuvaikutuksia.
RSV-rokotetta on yritetty kehittää siitä alkaen, kun virus löydettiin 1960-luvulla, mutta kehitystyössä ei ole onnistuttu. Koska RSV-infektio on ongelmallinen nimenomaan ensimmäisten elinkuukausien aikana, olisi odottavien äitien rokottaminen houkutteleva vaihtoehto. Silloin lapsella olisi syntyessään suoja virusta. Myöskään tällaista rokotetta ei ole onnistuttu kehittämään.
Koska rokotetta RSV-infektion ehkäisyyn tai lääkettä RSV-infektion hoitoon ei ole onnistuttu kehittämään, on tutkimusta suunnattu vasta-aineita sisältävien valmisteiden kehittämiseen. Tällä hetkellä on käytettävissä valmiste, nimeltään palivizumab, joka sisältää vasta-aineita RSV-virukselle. Kyseessä ei siis ole rokote eikä lääke, vaan valmiste joka sisältää geeniteknologian avulla tuotettua, ihmisen vasta-ainetta RSV-virusta vastaan. Tämä valmiste ei estä RSV-tartuntaa mutta se estää vaikean RSV-infektion. Valmiste annetaan pistoksena lihakseen kerran kuukaudessa RSV-epidemian ajan, siis yleensä tarvitaan neljä pistosta.
Suomessa palivizumabin käyttö on erilaista eri yliopistojen alueella. Periaatteena on ollut suojata kaikkein suurimmassa riskissä olevat potilaat, kuten alle 28 viikolla syntyneet keskoset ja lapset, joilla on hoitoa vaativa keskosen keuhkosairaus tai merkittävä synnynnäinen sydänvika. Ehkäisyä on annettu tilanteesta riippuen 6-12 kuukauden ikään saakka.
Palivizumabin käyttö on varsin laajaa Yhdysvalloissa ja joissakin Etelä-Euroopan maissa, mutta Pohjois-Euroopassa ja etenkin pohjoismaissa käyttöön on suhtauduttu kriittisemmin. Syynä ovat erot RSV-infektioiden esiintymisessä, vaikeudessa sekä lapsiperheiden sosiaalisissa oloissa. Esimerkiksi Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, RSV-infektio harvoin johtaa tehohoitoon, mikä on yleisempää maissa, joissa on matalampi elintaso tai joissa osa lapsiperheistä elää suorastaan köyhyydessä. Pohjoismaiden muita vahvuuksia ovat hyvin toimivat tavallisiin sairauksiin keskittyvät lastensairaalat ja vanhempien valveutuneisuus, hyvä kotihoito ja oikea-aikainen sairaalahoitoon hakeutuminen.
Keskosvanhempien yhdistys Kevyt (MLL:n Meilahden yhdistys ry)
Lähde: Kevyt pienokainen -tietoa keskosesta vanhemmille
Teksti: Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Matti Korppi
KTL:n sivuilla tuoreet tiedot viiruksen esiintymisestä Suomessa linkki
