Terve.fi

Yleistietoa keliakiasta

Yleistietoa keliakiasta
Keliakiassa gluteeni aiheuttaa immunologisen reaktion ohutsuolessa.
Teksti Toimitus
Kuvat Getty Images

Keliakiassa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa immunologisen reaktion ohutsuolessa, minkä seurauksena suolinukka häviää kokonaan tai osittain. Osalla potilaista on myös iho-oireita (ihokeliakia), missä keliakialle tyypillisten suolisto-oireiden lisäksi pääoireina ovat kutina ja kirkkaat nesterakkulat kyynärpäissä, polvissa pakaroissa, hartioissa ja hiuspohjassa. Hoitomuotona keliakiassa pitäydytään gluteenittomassa ruokavaliossa, missä poistetaan ruokavaliosta vehnä, ohra ja ruis. Tutkimusten mukaan osa keliaakikoista sietää vähäisiä määriä (50 g/vrk) kauran sisältämää gluteenityyppiä, sekaliinia, mutta herkimmät saavat oireita tästäkin.

Keliakia todetaan nykyään usein aikuisilla oireettomassa vaiheessa sattumalöydöksenä. Kuitenkin tauti voidaan todeta missä iässä tahansa viljatuotteiden käytön aloittamisen jälkeen.

Väestötutkimuksissa keliakiaa on todettu noin 1–2 prosentilla suomalaisista. Ihokeliakian yleisyys on noin kuudesosa suolen keliakian yleisyydestä. Suolen keliakiaa sairastavista kaksi kolmasosaa on naisia, ihokeliakiaa on yhtä paljon miehillä ja naisilla. Keliakia ilmenee usein perheittäin. Jos jollakulla perheessä on keliakia, muilla perheenjäsenillä keliakian mahdollisuus on yksi kymmenestä.

Keliakian aiheuttaja

Keliakian aiheuttaa Suomessa yleisesti käytettävien viljatuotteiden (vehnä, ruis, ohra) sisältämä gluteeni-valkuaisaine. Keliakian kehittymiselle tarvitaan perinnöllinen alttius, jonka olemassaolo voidaan epäselvissä keliakiaepäilyissä tarvittaessa tutkia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että osa keliaakikoista sietää pieniä määriä kauran sisältämää sekaliinia, mutta herkimmät saavat oireita tästäkin. Gluteeni aiheuttaa keliaakikoille ohutsuolivaurion, jossa ohutsuolen pintarakenne osittain tuhoutuu. Vaurio kohdistuu etenkin ravintoaineiden imeytymiseen osallistuviin ohutsuolen rakenteisiin.

Keliakian seuranta

Ohutsuolesta otetaan seurantanäyte aikuispotilailta noin vuoden kuluttua diagnoosista ruokavaliohoidon tehon tarkistamiseksi. Mikäli tällöin ohutsuolen limakalvo on selkeästi parantunut alkutilanteeseen nähden, ei näytteiden rutiinimaiseen tutkimiseen ole tarvetta myöhemmin. Ihokeliakiassa ei seurantanäytteille ole tarvetta, koska ihottuman häviäminen on sinänsä hyvän hoidon tehon mittari. Lapsilla riittää vasta-aineiden häviäminen ja seurantanäyte otetaan vain epäselvissä tapauksissa.

Kudosnäyte aikuisilla on tärkeä oireettoman refraktaarikeliakian toteamiseksi. Lapsilla ei esiinny refraktaarikeliakiaa.

Lääkärintarkastus tehdään 2–3 vuoden välein. Tarkastuksessa seurataan keliakiavasta-aineita ruokavaliohoidon tehon seuraamiseksi. Ruokavalio tarkistetaan aina, jos hoitovaste on huono, ilmenee ravitsemusongelmia tai vasta-ainearvot ovat jatkuvasti suurentuneita. Tarvittaessa otetaan uusi ohutsuolinäyte.

Keliakian perinnöllisyys

Noin 97 prosentilla suomalaisista keliaakikoista on HLA-DQBI*201- ja DQA1*501 - geenit, jotka merkitsevät geneettistä herkkyyttä sairastua keliakiaan. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10 prosenttia.

Keliakian yleisyys

Seulontatutkimusten perusteella keliakian todellinen esiintyvyys on 1–2 potilasta sataa asukasta kohden. Ihokeliakiaa on noin joka kuudennella keliakiaa sairastavalla.

Suomessa keliakia on todettu noin 0.5 %:lla aikuisväestöstä. Taudin suurentuneet esiintymisluvut johtuvat parantuneesta diagnostiikasta, mutta vaikuttaa siltä, että itse tautikin on lisääntymässä. Iäkkäillä tautia vaikuttaa esiintyvän enemmän kuin nuoremmilla. Iäkkäiden ryhmässä yli puolet tapauksista jää diagnosoimatta.

Keliaakikoista kaksi kolmasosaa on naisia. Ihokeliakiaa esiintyy sekä miehillä että naisilla yhtä yleisesti. Keliakian riskiryhmään kuuluvat 1 tyypin diabeetikot, kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminnasta kärsivät, pälvikaljupotilaat, Downin oireyhtymää ja Sjögrenin oireyhtymää potevat. IgA vasta-ainepuutospotilailla on kymmenkertainen riski sairastua keliakiaan.

Keliakian ennuste

Keliakian ennuste on oikealla hoidolla hyvä. Hoitamattomaan keliakiaan liittyy komplikaationa mm. osteoporoosi, joka usein korjaantuu siirryttäessä gluteenittomaan ruokavalioon ja huolehtimalla riittävästä kalsiumin saannista. Vakavin keliakian komplikaatio on maligni lymfooma. Lymfooma liittyy yleensä hoitamattomaan keliakiaan ja sitä tulee epäillä varsinkin vanhoilla ihmisillä, joiden oireet eivät lievity oikeasta hoidosta huolimatta.

Lähteet:

Keliakia, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2010

Pertti Mustajoki, Keliakia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

ICD-10:

K90.0 Keliakia

Julkaistu: 5.4.2018
Kommentoi »