Terve.fi

Keliakian hoito

Keliakian hoito
Keliakian hoidon ehdoton perusta on gluteeniton ruokavalio, joka jatkuu koko elämän ajan.

Keliakiatutkimukset ovat aiheelliset, jos esiintyy siihen sopivia vatsaoireita, ravinnon imeytymishäiriöitä tai ihokeliakiaa. Keliakiadiagnoosi perustuu mahantähystystutkimukseen (gastroskopia) ja sen yhteydessä otettuun koepalaan ohutsuolen pinnalta. Alkututkimuksena voidaan käyttää verikoetta, josta tutkitaan keliakiavasta-aineita. Niistä luotettavin on endomysiini-vasta-ainetutkimus, jolla tyypillisessä tapauksessa diagnoosi voidaan tehdä ilman ohutsuolen tähystystä. Vasta-aineita löydettäessä on koepalan otto ja gastroskopia seuraavat tutkimukset. Jos koepalassa ei todeta keliakialle tyypillisiä muutoksia, voidaan se tutkia tarkemmin ja tarvittaessa voidaan tutkia myös potilaan keliakialle altistavat perintötekijät.

Keliakiatutkimukset tulee aina suorittaa ennen gluteenittomaan ruokavalioon siirtymistä. Ihokeliakia todetaan samoin periaattein kuin suolistokeliakia, mutta sitä epäiltäessä koepala otetaan luonnollisesti iholta.

Keliakian testaamiseen on kehitetty myös yksinkertainen pikatesti, jota myydään apteekeissa. Sen avulla voi itse selvittää keliakiassa esiintyvän vasta-aineen sormenpäästä otettavasta verinäytteestä. Lisätietoa pikatestistä Keliakialiiton sivuilta.

Keliakian hoito on elinikäinen gluteenittomaan ruokavalioon siirtyminen. Gluteenittomassa ruokavaliossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa sekä niistä valmistettuja tuotteita. Ravitsemusterapeutti tai muu koulutettu henkilö antaa ruokavalio-ohjauksen diagnoosin toteamisvaiheessa ja gluteenittoman ruokavalion kestettyä noin kuusi kuukautta.

Pienet kauramäärät (50 g/vrk) saattavat sopia joillekin keliaakikoille, mutta kauran käytöstä tulee sopia hoitavan lääkärin kanssa. Suomen Keliakialiitto ry:n asiantuntijaneuvosto on antanut kolme uutta keliakiapotilaan ruokavaliohoitoon liittyvää suositusta. Niissä sallitaan kauran käyttö ruokavalion lisänä myös lapsikeliakiapotilaille ja ihokeliakiapotilaille, mutta kauran pitää olla puhdasta. Kaupan tavallisia kauratuotteita ei ole valmistettu keliakiaa ajatellen, vaan niissä saattaa olla pieniä määriä muuta viljaa.

Ihokeliakian hoidossa käytetään alkuvaiheessa gluteenittoman ruokavalion lisäksi Dapsone-lääkitystä (erityislupavalmiste), jonka voi aloittaa vain ihotautien erikoislääkäri. Keliakian oireet helpottuvat suoliston osalta useimmiten muutamassa viikossa gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen jälkeen. Ihokeliakiassa iho-oireet saattavat jatkua kauemmin, jopa 2 vuotta.

Joskus tiukkakaan ruokavalio ei paranna keliakiaa. Tilasta käytetään nimitystä refraktaarikeliakia. Tällöin tutkitaan, onko syynä jokin muu suoliston sairaus vai jokin harvinainen keliakian alatyyppi.

Jos keliakia ei parane kokonaan gluteenittomalla dieetillä, tulevaisuudessa hoitoa voidaan todennäköisesti kohentaa entsyymivalmisteella, joka pilkkoo mahalaukussa gluteenia ennen kuin se ehtii aiheuttaa vahinkoa. Valmistetta testataan parhaillaan eri puolilla maailmaa.

Gluteenittomiksi väitettyjen tuotteiden todelliseen gluteenittomuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On tärkeää huomata, että esimerkiksi valmisteen nimi ei takaa tuotteen gluteenittomuutta, sillä mm. riisi, hirssi tai tattari voi sisältää epäpuhtautena vehnää tai muita keliaakikolle vahingollisia viljoja. Elintarvikkeissa voi olla myös ainesosina vehnää tai muita keliaakikoille sopimattomia viljalajeja, vaikka niitä ei elintarvikkeen nimessä mainitakaan (esim. maissiolut tai maissihiutaleet). Keliaakikon kannalta on tärkeää, että hän voi varmistaa pakkausmerkinnöistä elintarvikkeen sopivuuden ruokavalioonsa. Tärkeimmät merkinnät ovat ilmaisut "gluteeniton" ja "luontaisesti gluteeniton" sekä ainesosista kertovat merkinnät. Valmistaja vastaa tuotteen gluteenittomuudesta erityisesti, jos tuotetta markkinoidaan gluteenittomana.

Kuntoutus ja psyykkinen tukeminen: kun keliakia on diagnosoitu, tapaa potilas ensin asiaan perehtyneen sairaanhoitajan ja ravitsemussuunnittelijan, joiden opastuksella ruokavaliohoidon voi aloittaa. Keliaakikot kutsutaan myös ensitietokurssille, mistä saa ravitsemustietoutta ja voi kuunnella aiheeseen liittyviä luentoja ja tavata muita keliaakikkoja.

Korvaukset: 1.1.2016 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä Kelan maksama ruokavaliokorvaus on lakkautettu. Tällä hetkellä yli 16-vuotiaille henkilöille ei ole saatavissa tukea keliakian hoidon aiheuttamiin kustannuksiin.

Keliakiaa sairastavat henkilöt, joilla on taloudellisista syistä vaikeaa hoitaa sairauttaan sen vaatimalla tarkkuudella, voivat hakea toimeentulotukea. Toimeentulotuen myöntämisedellytyksistä voi kysyä oman kunnan sosiaalitoimistosta.

Alle 16-vuotiaalle maksetaan lapsen vammaistukea (92,94 €/kk v. 2016).

Keliakian omahoito

Taudin perussyystä johtuen gluteeniton ruokavalio on hoidon ehdoton perusta. Dieetti jatkuu keliaakikolla koko elämän ajan. Ruokavaliossa täytyy olla ehdottoman tarkka, kaikki gluteenia sisältävät ruoka-aineet täytyy jättää pois.

Gluteenia sisältäviä viljatuotteita ovat ohra, ruis ja vehnä. Ne voi korvata riisillä, maissilla, hirssillä, tattarilla ja kauralla. Elintarvikeliikkeissä on lisäksi tarjolla useita gluteenittomia erityistuotteita. Lihaa, kalaa, maitovalmisteita, hedelmiä ja marjoja voi ja tulee käyttää. Keliakiaan voi liittyä, varsinkin alussa, maitosokerin (laktoosin) imeytymishäiriöitä. Limakalvon parantuessa kannattaa maitotuotteita pikkuhiljaa lisätä ruokavalioon.

  • Keliakian hoidossa vastuu on viime kädessä potilaalla.
  • Opettele lukemaan pakkausmerkintöjä ja välttämään niitä tuotteita, jotka sisältävät gluteenia.
  • Matkoilla ja vieraillessa ilmoita mahdollisuuksien mukaan etukäteen sairaudestasi. Pidä varalta mukana pientä gluteenitonta välipalaa.
  • Kokeile erikseen kauran sopivuutta. Sopiva määrä useimmille on 1-1,5 dl/vrk. Kauran lisääminen ruokavalioon on turvallisinta aloittaa lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti.
  • Pidä huoli, että syöt monipuolisesti myös viljavalmisteita!
  • Pyri korvaamaan entiset viljatuotteet gluteenittomilla vaihtoehdoilla. Näin varmistat, että energiatasapaino pysyy samana.

Lähteet:

Keliakia, Käypä hoito, Kustannus Oy Duodecim, 2010

Pertti Mustajoki, Keliakia, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim, 2017

Julkaistu: 5.4.2018
Kommentoi »