Kelan ylilääkäri Timo Pohjolainen: Tuki- ja liikuntaelinsairaat arvostavat laitoskuntoutusta
Kelan näkökulmasta suuret kansanterveysongelmat "jylläävät", kun kuntoutuksen rahoituksen painopisteet asetetaan. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hermoston sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit vievät kuntoutusrahoista suurimmat rahat. Kelan kuntoutuslinjan ylilääkäri Timo Pohjolaisen tärkein viesti reuma- ja tules-kuntoutuksen tarjoajille on, että kuntoutuksen vaikuttavuudesta täytyy esittää päteviä tieteellisiä tutkimuksia, jotta suuri ja jatkuvasti kasvava kuntoutuksen tarve tulee asiallisesti perustelluksi.
Laitosten kannattaa tarjota kuntoutujille vain vaikuttaviksi osoitettuja hoitoja. Jos jokin kuntoutusmuoto osoittautuu tieteellisissä tutkimuksissa hyödyttömäksi, siitä pitäisi luopua.
Pohjolainen katsoo, että kuntoutus toki auttaa tuki- ja liikuntaelinsairaita.
"Kaikista terveydenhuollon hoitomenetelmistä valitettavasti vielä vain osalla on ns. kovaa vaikuttavuusnäyttöä. Tällä hetkellä tehdään jo hyvin suunniteltuja tieteellisiä vaikuttavuustutkimuksia."
Psykososiaalisen kuntoutuksen tarve kasvaa
Reumaliiton Kuntoutumislaitos voi ylilääkäri Pohjolaisen mukaan säilyä tulevaisuudessakin merkittävänä tules-kuntoutuskeskuksena. Edellytyksenä on laadukkaiden ja vaikuttavien kuntoutusmuotojen käyttäminen.
Hän suosittelee psykososiaalisen kuntoutuksen kehittämistä.
"Jostain, vielä tuntemattomasta syystä ihmiset eivät kestä työelämän aiheuttamaa henkistä stressiä. He potevat masennusta, ahdistuneisuutta ja pelkoja. Nämä havainnot vaativat lähitulevaisuuden kuntoutukselta uutta suuntaa."
Pohjolainen lisäisi laitoksissa psykologien ja sosiaalityöntekijöiden apua kuntoutujille.
Kotiympäristössä kuntoutujat tarvitsevat tukiverkostoja ja vertaistukea paljon nykyistä enemmän ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien löytämiseen pitäisi laitosjaksolta saada virikkeitä ja kykyjä niitä hankkia.
Tules-kuntoutukseen hieman lisää rahaa
Täksi vuodeksi 2003 yksilöllisen tules-kuntoutuksen rahavaroja lisättiinkin enemmän kuin aikaisempina vuosina. Sairastavien hakeutuminen yksilölliseen kuntoutukseen ylitti silti varatut rahat. Syyskauden alkaessa nämä rahat olivat käytännöllisesti katsoen lopussa. Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa tarjotaan vuosisuunnitelman mukaiset kurssit, mutta yksilöjaksoille pääsy on kiven alla.
Pohjolainen sanoo, että Kela pyrkii lisäämään vuodeksi 2004 tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutukseen käytettäviä rahavaroja hieman.
"Tekniset investoinnit toistaiseksi vähiin"
Reumasäätiön sairaalassa on menossa kaksi merkittävää vaikuttavuustutkimusta, näistä toinen Marja Mikkelssonin vetämä kylmähoidon vaikuttavuustutkimus ja toinen lastenreuman hoidon tuloksellisuutta arvioiva tutkimus.
Suurten liittojen jäsenet tietävät parhaiten oikeutensa
Kuntoutujan avuksi on säädetty (kuntoutuslait 1991). Suomen Reumaliiton näkemys lain toteutumisesta on julkistettu liiton lausunnossa Kuntoutusselonteko 2002:sta. Liiton mukaan järjestelmä on vielä kovin vaihtelevaa riippuen paikkakunnasta.
Pohjolainen sanoo, että kuntoutusasiakas on usein epätietoisessa tilanteessa yrittäessään kuntoutukseen. "Kuntoutus on järjestelmäkeskeinen, ei siis asiakasystävällinen", sanoo Pohjolainen. Palveluohjaajakokeiluille ei ainakaan toistaiseksi saada maksajia poliittisen tahdon puuttuessa, joten nykyisessä järjestelmässä on vain opittava sukkuloimaan.
Pohjolaisen mukaan suurten kansanterveys- ja potilasliittojen jäsenet ovat parhaassa asemassa tiedon ja selviytymisen kannalta, koska liitot antavat asiantuntevaa apuaan jäsenilleen. Joillakin paikkakunnilla ohjauksesta innostuneet kuntien sosiaalityöntekijät ovat erinomaisena apuna sairastuneille, mutta kattavasti kautta maan neuvoja ei ole samantasoisesti saatavissa.
Työkyvyttömyyden uhan toteaminen
Hallituspolitiikan keskeinen sisältöalue on viime vuosinakin ollut väestön työkyvyn säilyttämisessä ja eläköitymisiän korottamisessa.
Tänä vuonna säädetyt uudet ja muutokset (tulevat voimaan vuonna 2004) sisältävät ammatillisen kuntoutuksen säädöksien uudistuksen. Kaikissa laeissa säädökset ovat yhdensuuntaiset ja tähtäävät kuntoutujien tasa-arvoon.
Uudistuneet lait määräävät, että ammatillista kuntoutusta annetaan jo siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyden uhka on olemassa. Uudistus koskee Työeläkelaitoksien ja Kelan toimintaa.
Kelassa on jo tänä syksynä meneillään koko henkilökunnan koulutus. Kaikkiaan 30 koulutustilaisuudessa eri puolilla maata opitaan tunnistamaan asiakkaan elämästä työkyvyttömyyden uhka. Työeläkelaitosten tehtäviin taas kuuluvat suurten työterveysasemien henkilökuntien kouluttaminen.
Pohjolainen sanoo, että uuden lainsäädännön edellyttämä kuntoutus koskee myös työikäisiä reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairaita. Jotta kuntoutustavoite on mahdollista saavuttaa, Kela ottaa käyttöön kaiken paikallisen kuntoutustarjonnan kuten esimerkiksi Reumaliiton jäsenyhdistysten liikuntaryhmät ja vertaistukiverkostot.
Ikäihmisten kuntouttaminen
Tutkimuksen osallistuu 700 kuntoutettavaa, joista puolet on valikoitu verkostomalliseen geriatriseen kuntoutukseen. Puolet tutkimusjoukosta saa tavalliset terveydenhuollon palvelut.
IKÄ-hanke alkoi viime vuonna 41 kunnassa ja seitsemässä kuntoutuslaitoksessa. Vaikuttavuusselvitykseen osallistuvat Kelan tutkimusosasto ja kuntoutuslinja, Suomen Kuntaliitto sekä Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistot.
Tutkimuksen alkuvaiheessa todettiin, että vanhuksilla on selvästi kuntoutuksen tarvetta ja he voivat siitä hyötyä. Tutkimuksesta annetaan ensimmäisiä vaikuttavuuden mittaustuloksia tämän vuoden lopulla.
IKÄ-hankkeella halutaan vastauksia kolmeen keskeiseen kysymykseen, jotka ovat: 1. Mitä kuntoutuksessa tapahtui? 2. Miksi jotain tapahtui? 3. Millä hinnalla tapahtui?
Kuntoutuslaitoksia uhkaavasti liikaa
Pekka Morri
Pohjolaisen mukaan uhkana on, että kuntoutuslaitoksia kylmenee lähivuosina, koska Kela ei voi käyttää kaikkea tarjontaa. Varsinkin sotainvalidien veljes- ja sairaskodit joutuvat kamppailemaan uusien ideoiden kehittämiseksi.
Vaihtoehtoina häämöttävät kaupallisen kylpylätoiminnan ottaminen mukaan laitoksen toimintaan tai kuntien kiinnostuminen käyttämään niitä ikäihmisten kuntouttamiseen.
Kuntoutustietoja
- Kuntoutuksen kokonaismenot vuonna 2000 olivat 1,2 miljardia euroa. Reaalista kasvua vuoteen 1997 verrattuna oli yhdeksän prosenttia. Menojen kasvu aiheutui pääasiassa kuntoutujien määrän kasvusta.
Lähde: Kuntoutusselonteko 2002
- Neljäsosan kuntoutuksesta rahoittaa sosiaalihuolto (25 %), viidenosan terveydenhuolto (20 %) ja viidesosan Kela (20 %). Muut tahot kuntouttavat loput 35 %. Muita kuntouttavia tahoja ovat mm. työeläkelaitokset, tapaturmavakuutus, liikennevakuutus, valtion sotainvalidi- ja veteraanikuntoutus ja Raha-automaattiyhdistys, joka avustaa järjestöjä kuntoutuspalvelujen tuottamisessa.
Lähde: Kuntoutusselonteko 2002
- Hallitusohjelmassa on tällä hetkellä ensisijaista lasten ja nuorten psykiatrinen hoito ja kuntoutus. Se on määritelty tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi, kun Kela maksaa yksityisen kuntoutuksen korvauksia. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen esityksestä tämä hoito ja kuntoutus pitää Kelasta maksaa. "Julkisessa terveydenhuollossa ei ole riittävästi psykiatreja ja psykoterapeutteja antamaan kaikille tarvitseville kuntouttavaa terapiaa", toteaa Mönkäre antamassaan lausunnossa.
Kelan kuntoutuslinja Kelan kuntoutuslinjan johtajana toimii Pekka Morri ja kuntoutuspäällikkönä Jouko Waal. Linjalla työskentelee kaksi ylilääkäriä.
Ylilääkäri Timo Pohjolaisen vastuulla ovat hengityselinsairaiden, aistivammaisten, vaikeavammaisten ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutus ja tieteellinen tutkimus. Ylilääkäri Paavo Rissanen vastaa psykiatrian, syöpätautien ja sydän- ja verisuonitautien alojen kuntoutuksesta sekä TYK- ja ASLAK-kuntoutuksesta.
