Terve.fi

Keinoja ADHD:n kanssa elämiseen: päivitetty hoitosuositus antaa myös kättä pitempää

Keinoja ADHD:n kanssa elämiseen: päivitetty hoitosuositus antaa myös kättä pitempää
Millaisia yleisohjeita ADHD:n hoitamiseen annetaan suomalaisessa hoitosuosituksessa? Lasten, nuorten ja aikuisten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:stä on juuri julkaistu päivitetty Käypä hoito -suositus.
Julkaistu: 31.5.2017

Millaisia yleisohjeita ADHD:n hoitamiseen annetaan suomalaisessa hoitosuosituksessa? Lasten, nuorten ja aikuisten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:stä on julkaistu päivitetty Käypä hoito -suositus.

Ensimmäistä kertaa suosituksessa käsitellään nyt lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Hoitosuositukseen liitetyissä lisäartikkeleissa annetaan myös “kättä pitempää” eli käytännön neuvoja aikuisille ja nuorille. Omat vinkit on koottu myös ADHD-lasten vanhemmille.

Suosituksessa painotetaan esimerkiksi sitä, että oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Tunnistaminen on oleellista: moni kärsii ADHD:stä ilman asianmukaista diagnoosia ja hoitoa.

Mikä Käypä hoito -suositus?

Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta ja tarjota näyttöön perustuvaa tietoa hoitoratkaisujen tueksi.

Käypä hoito -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja, jotka koskevat diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuutta yksittäisissä sairauksissa. Suositukset eivät korvaa esimerkiksi lääkärin arviota siitä, mikä on yksittäiselle potilaalle parhaaksi.

Työryhmän suositus: mahdollisuus kuntoutukseen ja tukiryhmiin

Suosituksen laatinut työryhmä suosittelee esimerkiksi, että:

  • ADHD-diagnoosin saaneen ja hänen perheensä olisi mahdollista osallistua alueellaan järjestettäviin ensitietopäiviin, ryhmämuotoisiin kuntoutuksiin ja tukiryhmiin.

Lapsen tukitoimet pitäisi aloittaa heti

Aina kun lapsella tai nuorella esiintyy käyttäytymiseen tai koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, tulisi ottaa huomioon ADHD:n mahdollisuus, muistutetaan suosituksessa.

Jos lapsella huomataan toiminta- tai opiskelukykyä haittaavia tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä ongelmia, tukitoimet koulussa tai päiväkodissa pitäisi aloittaa heti. Tämän jälkeen oma neuvola- tai koululääkäri voi arvioida lisätutkimusten tarvetta.

Neuvoja vanhemmille

– Lasten ADHD:n hoidossa olennaista on aikuisten ohjaus, sanoo Käypä hoito suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi.

Lasten ja nuorten hoidossa on tärkeää, että aikuiset käyttävät lapsen toimintakykyä tukevia menetelmiä johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä: kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

On havaittu, että strukturoitu vanhempien ohjaus vähentää lapsen ADHD-oireita ja parantaa vanhemman toimintakykyä. Suositukseen liitetystä lisäartikkelista saa neuvoja siihen, miten eri tilanteissa voi toimia. Seuraavat ovat esimerkkejä siitä, millaisia neuvoja vanhemmille annetaan  (suoria lainauksia lisäartikkelista):

  • Auta lasta tai nuorta ajoittamaan keskittymistä vaativat tehtävät jaksamisen kannalta sopivaan ajankohtaan. Ota huomioon mahdollisesti käytössä olevan lääkkeen vaikutusaika; ajoita tehtävät lääkkeen vaikutusajalle.
  • Hyödynnä erilaisia toiminnanohjausta tukevia keinoja, kuten kuvallisia tai kirjoitettuja toimintaohjeita ja päiväjärjestystä sekä kalenteria ja ajankulun konkreettisesti näyttävää kelloa (Time Timer ym.)
  • Rauhoita lapsen läksyjentekoympäristöä, poista turhat ärsykkeet. Salli keskittymistä tukeva musiikki tai muu keskittymistä ja vireystilan säätelyä helpottava toiminta (sinitarran pyörittely sormissa, purukumin pureskelu, piirtely, istuminen jumppapallolla läksyjä tehdessä tai muu häiritsemätön liikehdintä). Lapsi voi opiskella myös muualla kuin pöydän ääressä.

Myös vanhempi arviointiin?

ADHD:hen liittyvien perinnöllisten tekijöiden vuoksi on tavallista, että samassa perheessä sekä vanhemmalla että lapsella on ADHD. Lapsen ADHD-oireiden arviointi voi johtaa tarpeeseen arvioida vanhemman ADHD-oireita.

Ellei aikuiselle aiemmin ole tehty ADHD-diagnoosia, diagnoosin tekee ensisijaisesti psykiatrian erikoislääkäri tai opiskelu tai työterveyshuollossa toimiva lääkäri konsultoiden tarvittaessa ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyttä erikoislääkäriä, linjataan Käypä hoito -suosituksessa.

Jos diagnoosia ei ole tehty nuorella iällä, tarvitaan tietoa oireiden esiintymisestä myös lapsuudessa ja nuoruudessa. Aikuinen on yleensä itse omien oireidensa paras tietolähde, toteaa suosituksen laatineen työryhmän jäsen, psykiatrian dosentti Sami Leppämäki.

Usein oirekuva muuntuu iän myötä. On tyypillistä, että esimerkiksi ylivilkkaus vähenee.

Hoidon kulmakiviä

ADHD:n hoidossa keskeisiä keinoja ovat:

  • ADHD-oireiseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet,
  • psykososiaaliset hoitomuodot: käyttäytymishoito lapsille ja nuorille, toimintaterapia, ADHD-valmennus, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus, muut hoidot sekä
  • lääkehoito.

Puustjärvi toteaa, etteivät ADHD-diagnoosin saaneet tarvitse rutiinimaisesti kaikkia hoitoja, vaan eri hoitomuotojen tarve ja järjestys pitää arvioida yksilöllisesti. Usein tarvitaan yhtäaikaisesti monia eri hoitomuotoja.

Suosituksessa todetaan, että lääkehoito on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta ja sen tarve pitää arvioida, kun ADHD-diagnoosi on varmistunut.

Aikuisilla ADHD:n ydinoireita vähentävät atomoksetiini, deksamfetamiini, lisdeksamfetamiini, metyylifenidaatti ja mahdollisesti bupropioni, luettelee suosituksen laatineen työryhmän jäsen, psykiatrian dosentti Sami Leppämäki.

– Suuret elämänmuutokset, kuten opiskelujen aloittaminen, työelämään siirtyminen tai lasten syntymä, aiheuttavat kuormitusta, joka voi lisätä ADHD-oireiden haittaavuutta, Leppämäki muistuttaa. 

Hoidon seurannan on oltava pitkäjänteistä, linjataan suosituksessa.

Ihminen voi kokea, ettei oireisiin voi vaikuttaa

Aikuisten ADHD:n hoitoon kuuluvat keskeisesti psykoedukaatio ja arkea helpottavien taitojen opettelu.

– Henkilö, jolla on ADHD, on elänyt oireidensa ja niiden aiheuttamien vaikeuksien kanssa koko elämänsä, ja hän saattaa kokea, että niihin ei voi vaikuttaa, kuvailee Käypä hoito -työryhmän jäsen, neuropsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Maarit Virta.

Omia opittuja toimintamalleja on kuitenkin mahdollista arvioida ja muuttaa ja siten vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa, kannustaa suosituksen laatinut työryhmä. Tässä auttavat esimerkiksi:

  • erilaiset ajanhallinnan keinot,
  • ympäristön muokkaaminen omaa keskittymistä tukevaksi ja
  • yleinen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen.

Lisää keinoja arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi on listattu Käypä hoito -suosituksen lisätietoartikkelissa:

Esimerkiksi ajan hallintaan annetaan seuraavia neuvoja (suoria lainauksia hoitosuosituksen lisäartikkelista):

  • Suunnittele matka-ajat niin, että huomioit myös yllätykset (ruuhka, tietyö, puuttuva bussivuoro).
  • Käytä puhelimen hälytystä muistuttajana.
  • Käytä tehtävää-listoja (“to do”): esimerkiksi 1 päivän aikana tehtävät asiat 1 listalla tai juhlien suunnittelu toisella. Jos tehtävät jakautuvat usealle päivälle, muista siirtää ne kalenteriin.
  • Pyri säännöllisyyteen elämässäsi: herääminen samaan aikaan, siivouspäivä tiistaisin jne.
  • Käytä yhtä kalenteria, pidä sitä mukanasi ja merkitse sinne suunnitelmat.

Lähteet:

1 kommentti