Apu Terveys

Mistä käsien vapina johtuu? Se on yleensä harmiton, mutta yhtä oiretta on hyvä pitää silmällä

Mistä käsien vapina johtuu? Se on yleensä harmiton, mutta yhtä oiretta on hyvä pitää silmällä
Jännitys tai väsymys voi aiheuttaa harmitonta käsien vapinaa. Joskus lepovapina voi kuitenkin viitata sairauteen, kuten Parkinsonin tautiin.
Julkaistu: 11.12.2020

Kun oikein heikottaa, koko kehoa voi vapisuttaa. Heikotus voi johtua väsymyksestä, nälästä, infektiotaudista tai kovasta fyysisestä rasituksesta. Tällöin on helppo ­oivaltaa vapinan syy. Riittää, kun saa verensokerin nousuun, hoitaa infektion sen syyn mukaisesti tai lepää rasituksen jälkeen.

Myös jännittämiseen tai hermostumiseen liittyvä vapina on varmasti kaikille tuttua. Joskus on kerta kaikkiaan niin jännittävää puhua yleisön edessä tai vastata kysymyksiin työhaastattelussa, että ääntä ei voi estää värisemästä. Tuolloin yleensä myös kädet hikoavat ja pulssi tykyttää kiivaana.

– Jos esiintymisjännitys on ankaraa ja haittaa työntekoa tai jopa uralla etenemistä, siihen voidaan kokeilla hoitona suun kautta otettavaa beetasalpaajalääkitystä, sanoo osastonylilääkäri Eero Pekkonen HUSin neurologian klinikalta.

Lääkehoitona voidaan käyttää myös esimerkiksi primidonia, joka on epilepsialääke.

Vapina voi alkaa jo lapsena

Jos vapinaan ei liity mitään muuta sairautta tai ulkoista syytä, kyse on niin sanotusta essentiaalisesta vapinasta. Se on varsin tavallinen neurologinen diagnoosi, yleisempi kuin Parkinsonin tauti tai vaikkapa aivoinfarkti.

Essentiaalinen vapina voi alkaa jo lapsena, ja useimmiten se pahenee iän myötä. Sitä esiintyy yhtä paljon naisilla ja miehillä. Oireisto voi olla lievä, eikä vaivaa usein edes diagnosoida virallisesti.

– Kyse on melko yleisestä oireesta. Nelikymppisistä se on noin kuudella prosentilla ja vanhuksista jo noin 20 prosentilla. Usein niin sanottu seniili vapina johtuu siitä, että tila vaikeutuu iän myötä, Eero Pekkonen sanoo.

Usein suvusta löytyy muitakin, joilla on sama vaiva: merkittävä osa essentiaalisesta vapinasta on periytyvää. Oiretta ei kuitenkaan ole pystytty tarkentamaan mihinkään tiettyyn geenivirheeseen.

Vapina tulee esiin erityisesti liikkeessä ja asennon ylläpitämisessä, eli kun vaikkapa tekee jotakin tarkkaa työtä käsillään. Tyypillisesti vapinaa tulee etenkin silloin, kun kädet on ojennettu eteen.

Ensimmäiset oireet voivat ilmetä stressaavassa tilanteessa. Oire alkaa yleensä molemmista käsistä, ja siihen voi liittyä pään alueen vapinaa.

Vapina voi levitä muuallekin

Kun paidan napittaminen tai kännykän tai tietokoneen käyttö ei enää onnistu, puhutaan jo vaikea-asteisesta vapinasta. Se voi vaikeuttaa selviytymistä monissa työtehtävissä ja jopa invalidisoida.

– Pahimmillaan vapina on niin kovaa, ettei potilas pysty juomaan lasista vettä edes kahdella kädellä kiinni pitäen, Eero Pekkonen sanoo.

Vapina voi levitä käsistä myös päähän, äänihuuliin ja alavartaloon. Pään vapina on yleensä nyökkäävää tai sivuliikkeistä. Se ilmenee istuessa tai seistessä mutta häviää makuulla. Ääni voi huojua puheen tai laulamisen aikana.

Essentiaalisen vapinan diagnoosin voi tehdä terveys­keskus- tai työterveyslääkäri. Joskus tarvitaan myös neurologin näkemys.

Yleensä on huojentavaa kuulla, ettei vapina ole vaarallista. Sen perimmäistä syytä ei kuitenkaan tiedetä, eikä se näy esimerkiksi pään magneettikuvissa. Potilailla on kuitenkin havaittu poikkeavuuksia pikkuaivoissa, jotka säätelevät lihasliikkeitä ja tasapainoa.

Moni essentiaalista vapinaa sairastava potilas on havainnut, että pieni annos alkoholia lievittää oireita. Sen jatkuva käyttö on kuitenkin haitallista, sillä alkoholin haitat ovat nopeasti suuremmat kuin ­hyödyt.

– Jos vapina haittaa elämää suuresti, siihen voidaan määrätä beetasalpaajalääkitys. Lääkkeen huono puoli on, että se jarruttaa sydämen lyöntitiheyttä, mikä voi haitata kuntoliikunnan harrastamista, Eero Pekkonen sanoo.

Muitakin lääkkeitä kannattaa kokeilla. Hyvin häiritsevää essentiaalista vapinaa voidaan joskus hoitaa myös aivoihin asennettavalla stimulaattorilla, kuten myös Parkinsonin taudin oireita.

Onko kyseessä Parkinson?

Levossa ilmenevä toispuoleinen käden vapina voi olla oire Parkinsonin taudista, jota sairastaa Suomessa noin 15 000 ihmistä.

Lepovapina ilmenee raajoissa ilman tahdonalaista liikettä. Tyypillistä on, että taudin alkuvaiheessa lepovapinaa esiintyy toisessa kädessä esimerkiksi televisiota katsellessa, kun kädet lepäävät sylissä. Etenkin taudin alkuvaiheessa vapina häviää, kun kädellä alkaa tehdä jotakin.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka syynä on aivojen mustan tumakkeen solukato. Se puolestaan aiheuttaa välittäjäaine dopamiinin vähentymistä. Lepovapinan lisäksi taudin oireisiin kuuluvat usein liikkeiden hitaus ja jähmeys, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet.

Myös muistihäiriöitä ja masennusta voi esiintyä varsinkin sairauden edetessä. Taudin perimmäistä syytä ei tiedetä, eikä sitä voida parantaa. Oireita voidaan kuitenkin lievittää.

Useimmiten taudin oireet alkavat toisesta kädestä tai jalasta ja etenevät vuosien kuluessa muihin raajoihin. Lepovapina voi olla voimakasta, mutta osalla potilaista sitä ei juurikaan esiinny. Vapinan voimakkuus vaihtelee eri päivinä ja hetkinä, ja se riippuu myös raajan asennosta.

Joskus taudin pääoire on vapina, joskus kankeus ja hitaus.

Yksilölliset erot ovat suuria. Oirekuvaan voivat liittyä myös käsialan pienentyminen ja monenlaiset autonomisen hermoston oireet, kuten verenpaineen ja ruoansulatuksen häiriöt. Hajuaistin heikkeneminen voi olla oire, joka ilmaantuu useita vuosia ennen motorisia oireita.

Neurologi tekee yleensä Parkinsonin taudin diagnoosin kliinisten oireiden perusteella. Isotooppitutkimuksella ja pään kuvantamisella voidaan joskus sulkea pois muita syitä, mutta tyypilliset oireet kertovat yleensä asiantuntijalle, mistä on kyse.

Lääkehoidolla pyritään korvaamaan puuttuvaa dopamiinia, sillä se on aivoille tärkeä aine. Levodopa-lääke on dopamiinin esiaste. Sitä annostellaan yksilöllisesti ja etsitään hyvää hoitotasapainoa. Lääkkeen avulla oireita pystytään yleensä lievittämään useiden vuosien ajan.

– Levodopaa voidaan annostella ulkoisella infuusiopumpulla suoraan ohutsuoleen. Tällöin veren levodopa-pitoisuus pysyy tasaisempana eikä siinä esiinny jyrkkiä nousuja ja laskuja, kuten tabletti­annostelussa, Eero Pekkonen sanoo.

Aivostimulaatio voi tuoda avun

Jos Parkinsonin tauti tai essentiaalinen vapina ei reagoi lääkkeisiin, syväaivostimulaatiohoidolla voidaan saada aikaan merkittävä parannus. Neurokirurgin tekemässä operaatiossa viedään yleensä potilaan molempiin aivopuoliskoihin talamustumakkeisiin elektrodit, joiden kautta stimuloidaan kohdetumaketta sähköimpulsseilla.

Elektrodit yhdistetään johdolla potilaan rintakehän ihon alla sijaitsevaan patteriin, joka syöttää sähkövirtaa. Patteria voidaan ohjata kauko-ohjaimella. Stimulaattoria säädetään useita kertoja, jotta vaikutus saadaan optimaaliseksi.

– Tämä hoito parantaa merkittävästi potilaan elämänlaatua jopa yli kymmeneksi vuodeksi. Sekään ei paranna tautia, mutta lievittää oireita niin paljon, että esimerkiksi vapina ja liikkumisen kankeus helpottavat suuresti. Osa potilaista pystyy hoidon avulla pysymään jonkin aikaa työelämässä, Pekkonen kertoo.

Aivostimulaattoreita asennetaan Suomessa kaikissa yliopistoklinikoissa noin 130 potilaalle vuodessa. HUSissa operaatioita tehdään vuosittain 40–50, joista 10–15 muille kuin Parkinsonin tautia sairastaville potilaille.

Kahvikuppivapina ei ole neuroosi

Kun kädet tärisevät kahvikuppia kantaessa, kyse on usein essentiaalisesta vapinasta.

Käsi alkaa helposti täristä, kun kannattelee ohutta posliinikuppia toisessa ja kakkulautasta toisessa kädessä ja edessä on rivi tiukasti katsovia tätejä. Mieleen muistuu jännittävä tilanne, joka joskus aiemmin on aiheuttanut vapinaa. Tällöin tärinä pahenee.

Jännitys ja stressi vaikuttavat autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston kautta monenlaisiin ilmiöihin. Kun kehomme valmistautuu kohtaamaan uhan (tätien rivi), autonominen hermosto kiihdyttää sykettä, sillä se varautuu taistelemaan tai pakenemaan.

Jännitys lisää vapinaa, ja aiemmat kokemukset puolestaan lisäävät jännitystä. Tällainen kierre voi syntyä kenelle vain. Käsien vapina ei siis ole ”neuroosi”, joka on psykiatrinen termi ja tarkoittaa psyykkistä häiriötä.

Milloin lääkäriin?

Viipymättä jos:

Lepovapina on toispuoleista, ja siihen liittyy muita motorisia oireita, kuten hitautta ja kan­keutta. Tämä voi viitata Parkinsonin tautiin.

Oireiden vaatiessa jos:

Vapina liittyy jännitykseen tai stressiin ja haittaa työ­kykyä tai sosiaalisia suhteita.

Tarvittaessa jos:

Pitkään vaivannut vapina pahenee, ja haluat varmistua, ettei kyseessä ole esimerkiksi Parkinsonin tauti.

Asiantuntija: osastonylilääkäri Eero Pekkonen, HUS neurologian klinikka.

Kommentoi »