Terve.fi

Kantasoluista diabeteksen parannus

Kantasoluista diabeteksen parannus
Tuore tutkimus kertoo kuinka ja miksi kypsymättömät solut eli kantasolut kehittyvät insuliinia tuottaviksi soluiksi.

Cell-lehdessä julkaistu ruotsalaistutkimus on läpimurto kantasolututkimuksen alalla. Tutkimuksessa tehtiin kaksi uutta merkittävää havaintoa. Nyt tiedetään, kuinka tiehytrakenteita muodostuu eri elimissä, missä niillä on elintärkeä tehtävä. Toiseksi, näiden tiehytrakenteiden muodostumisella on yhteys kantasolujen kehittymiseen erilaistuneiksi soluiksi.

Tutkijaryhmää johtava funktionaalisen genetiikan professori Henrik Semb toteaa: ”Tällainen tutkimustulos voisi päätyä oppikirjoihin tulevaisuudessa. Se on ehdoton läpimurto perustutkimuksessa”.

Monet elimet, kuten munuaiset, keuhkot ja haima, koostuvat etupäässä tiehyistä, jotka toimivat elintärkeiden nesteiden ja kaasujen biologisena kuljetusputkistona.

Elinten muodostumisessa ydinkysymys on, kuinka solut polarisoituvat ja koordinoivat tiehytrakenteiden muodostumista (englanniksi tubulogenesis), joka tapahtuu usein yhtä aikaa solulinjojen erilaistumisen kanssa elinten kehityksen aikana. On selvitettävä, säädelläänkö tiehyiden muodostumista ja solujen erilaistumista riippumattomasti vai onko solun oikea erilaistuminen riippuvainen tiehytrakenteiden muodostumisesta.

Kysymysten ratkaisemiseksi tutkijat tarkastelivat Cdc42-säätelijän osuutta, joka olennainen tiehyiden muodostukselle. Se säätelee solujen erilaistumista aikaansaamalla oikean mikroympäristön, joka puolestaan mahdollistaa kaikkikykyisten esisolujen erilaistumisen. Täten signaalit, jotka säätelevät tiehyiden muodostusta, säätelevät myös solujen erilaistumista.

Sembin mukaan uudet havainnot ovat tärkeitä parantavan diabeteshoidon löytämiseksi, mutta nyt kuvattu kehitysprosessi tapahtuu luultavasti kaikissa elimissä. Tuore tieto toimii avaimena kantasolujen ohjaamiseksi esimerkiksi insuliinia tuottaviksi soluiksi. ”Viime kädessä tavoittelemme juuri sitä voidaksemme tulevaisuudessa parantaa tyypin 1 diabeetikkoja tällaisten solujen siirroilla. Vuosikymmenen sisällä viemme tämän potilaille.”

Lähteet: Kesavan et. al. Cdc42-mediated tubulogenesis controls cell specification, Cell 139, 791-801, 2009 ja Svenskt genombrott i stamcellsforskning, Netdoktor.se

Anu Tilsala-Timisjärvi, toimittaja

Lue lisää

Uutisarkistosta poimittua

Tutustu Poliklinikan Kipukanavaan

Julkaistu: 17.11.2009
Kommentoi »