Kannattaako hampaita oikoa?

Moni haaveilee suoremmista hampaista, sillä vain harva on saanut täydellisen hammasrivistön syntymälahjanaan. Hammaslääkärit puhuvat oikomisen terveyshyödyistä, mutta siitä huolimatta useimmat miettivät ulkonäköään.

– Itse asiassa unelma hammasrivistöstä, joka olisi kuin pianon valkoiset koskettimet, on aivan turha. Oikominen ei vaikuta elämänlaatuun ja onnellisuuteen mitenkään, sanoo oikomisen vaikutuksia tutkinut brittiprofessori William Shaw.

Shaw kohahduttaa omiensa joukossa. Useimmat hammaslääkärit ovat vakuuttuneita, että oikominen kohentaa psykologista hyvinvointia. Shaw’n kahdenkymmenen vuoden aikana keräämä tutkimusaineisto puhuu kuitenkin toista kieltä.

– Oikomishoidon jälkeen ihmiset olivat tyytyväisempiä hampaisiinsa, mutteivät elämäänsä muutoin. He eivät menestyneet esimerkiksi työelämässä tai avioliittomarkkinoilla yhtään paremmin kuin muut.

Mitä pidemmälle Shaw’n tutkimus eteni, sitä vakuuttuneempi hän oli, että ihmiset arvioivat toisiaan kokonaisvaikutelman mukaan. Pelkästään hampaat eivät vaikuta toisten ihmisten reaktioihin.

– Media on vääristänyt ihmiskuvaa. En ymmärrä, miksi vain suorat hampaat voisivat olla kauniit. Tiedän paljon kauniita naisia, joilla on vinot hampaat, ja se tekee heistä vain persoonallisen näköisiä.

Shaw on vakuuttunut siitä, että ulkonäköihanteet voivat muuttua epäsäännöllisyyksiä sallivaan suuntaan.

– Ajattelemme nykyään eri tavalla naisvartalosta kuin aikaisemmin. Ennen nainen sai olla runsas, nykyään ihannoidaan hoikkuutta. Aiemmin rusketus oli merkki rahvaanomaisuudesta, nykyään sitä pidetään kauniina. Myös suhtautuminen hampaisiin voi muuttua.

Mutta kannattaako oikominen enää ollenkaan?

– Oikominen parantaa esimerkiksi suu- ja huulihalkiopotilaiden elämänlaatua. Sen sijaan suurin osa nykyisestä oikomisesta on turhaa.

Professori Juha Varrela on Shaw’n kanssa jyrkästi eri mieltä.

– Suomessa hammaslääkärit ehdottavat oikomista yleensä terveydellisistä syistä. Oikomishoidolla pyritään parantamaan suun toimintaa korjaamalla toiminnallisia purentavirheitä. Pureskeleminen saattaa olla vaikeaa, jos purenta on virheellinen.

Varrela myöntää myös esteettiset hyödyt.

– Sekä nuoret että vanhat pitävät oiottuja hampaita tärkeinä. Useiden tutkimusten mukaan ne parantavat itsetuntoa. Monia lapsia myös kiusataan vinojen hampaiden takia.

Terveyskeskuksissa oikomishoitoa on joskus haluttu rajoittaa vain kaikkein vaikeimpiin tapauksiin. Se on osoittautunut vaikeaksi potilailta ja vanhemmilta tulevan paineen takia.

– Potilaat haluavat oikomishoitoa, vaikkei se olisi hammaslääkärin mielestä tarpeellistakaan.

Suomessa valtaosa oikomishoidosta tehdään lapsille. Aikuisia on vain kourallinen, ja heistä suurin osa työskentelee suurissa kaupungeissa.

– Jos aikuisen hampaisto on terve, sitä voi oikoa yhtä hyvin kuin lapsen hampaistoa. Tosin leukojen kasvuun tai hampaiden puhkeamiseen ei voi enää vaikuttaa, minkä vuoksi menetelmiä on vähemmän.

Aikuisilla ainoa oikomiskeino on kiinteä oikomislaite, lasten suusta tuttu rautatiekiskon näköinen vempain. Jotkut ihmiset kokevat esimerkiksi ulospäin törröttävät yläetuhampaat rumiksi ja haluavat asiaan muutoksen aikuisena.

– Suin päin en suosittele aikuiselle oikomishoitoa. Kannattaa miettiä, onko muita keinoja, joilla päästään esteettiseen lopputulokseen. Oikomishoito on usein hyvin suuritöinen ja saattaa vaatia myös hampaiden poistoja.

Jos hampaistossa on vain pieniä virheitä tai esimerkiksi ikäviä hammasvälejä, voi miettiä myös kaunistavaa paikkaa.

– Erilaisilla pinnoituksilla ja muovipaikoilla voidaan parantaa tilannetta. Joskus esimerkiksi virheellisessä asennossa olevan hampaan muotoa voidaan paikan tai hionnan avulla muuttaa ilman oikomistakin, Varrela ehdottaa.

Maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa, aikuisten oikomishoidossa on enemmän mahdollisuuksia. Jos kiinteän oikomiskojeen kokee haittaavan ulkonäköä vaikka asiakaspalvelutyössä, kiinnikkeet voi asentaa kielen puolelle.

Potilaalle menetelmä on hankalampi ja epämukavampi kuin tavallinen oikomislaite.

– Suomessa hoitoa ei juurikaan tehdä, koska kysyntä on hyvin vähäistä. Menetelmän käyttöönotto vaatisi hammaslääkäriltä lisäperehtymistä asiaan ja välinehankintoja. Käytännössä niitä ei kannata tehdä, Varrela sanoo.

Yhdysvalloissa on yleistynyt myös oikomistekniikka, jossa suuhun asetetaan lähes näkymätön oikomiskoje. Hammaslääkäri ottaa ensin suusta jäljennöksen, jonka perusteella tietokoneohjelma ennakoi hampaiden siirtymistä. Sen jälkeen potilaalle valmistetaan parin viikon välein vaihdettavia läpinäkyviä muovilaitteita, jotka siirtävät vähitellen hampaita. Laitteet tuntuvat mukavilta käytössä.

Menetelmä on kuitenkin kallis, eikä sillä ei ole ollut Suomessa tarpeeksi kysyntää. Se myös vaatii oikojalta pitkän perehdytyksen.

– Suosio Yhdysvalloissa johtuu varmaan siitä, että siellä ulkonäkö ja virheettömät hampaat ovat paljon tärkeämpiä kuin Suomessa.

William Shaw työskentelee hampaiston oikomisopin professorina Manchesterin yliopistossa. Hän tuottaa materiaalia myös arvostettuun lääketieteelliseen Cochrane-kirjastoon.

Asiantuntija: hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto