Apu Terveys

Kalorit minimiin lounaalla


Kaloreita kannattaa laskea, sillä jo yksi ravintolalounas voi ylittää helposti päivittäisen energiantarpeen.
Kuvat A-lehdet arkisto

Kaloreiden määrä saattaa nousta yllättävän suureksi päivittäisessä lounasannoksessa. Lautasta ei kannata täyttää ääriään myöten.

Helsingin Sanomat uutisoi BMJ-tiedelehdessä julkaistusta monikansallisesta tutkimuksesta, jonka mukaan ruoka-annokset ovat tavanomaisissa ravintoloissa kaloripitoisempia kuin pahamaineissa pikaruokaravintoloissa, esimerkiksi McDonald’silla. Tutkimuksen mukaan pikaruokaravintoloiden annokset sisältävät 33 prosenttia vähemmän kaloreita kuin tavanomaisten ruokaravintoloiden kaksi suosituinta ruoka-annosta.

Tutkimus tehtiin Yhdysvalloissa, Kiinassa, Brasiliassa, Intiassa, Ghanassa ja Suomessa. Suomesta tutkimukseen osallistui Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen laitoksen tutkijoita, ja suomalaiset ruoka-annokset oli haettu kuopiolaisista ravintoloista.

Keskimäärin ravintolaruoka-annokset olivat energiamäärältään noin 1 100 kilokaloria. Suomalaisen joukkoruokailusuosituksen mukaan sopiva lounasruoka-annos olisi 600 kcal, eikä vähäisesti liikuntaa harrastava tarvitsisi tämän suurempaa päivällistäkään. Tutkimuksessa oli myös suomalaisia ravintolaruoka-annoksia, joiden energiamäärä oli enimmillään lähes 1 800 kcal. Tämä täyttää pienikokoisella ihmisellä koko päivittäisen energiantarpeen. Suuren kalorimäärin pääasiallinen selittäjä oli liian suuri annoskoko.

Muutama vuosi sitten Yle teetti kyselytutkimuksen kuudessa suuressa kotimaisessa työpaikkaravintolassa. Tuloksena saatiin selville, että suomalainen syö pääruokaa lisukkeineen noin 25–100 prosenttia enemmän kuin hänen olisi laskennallisesti sopivaa syödä. Tästä voidaan arvioida, että lounaalla suomalainen syö keskimäärin 900–1 100 kilo­kaloria, vaikka suositus olisi noin 600 kcal.

Totta kai ihmisten energiantarpeessa on eroja, mutta keski­arvon pitäisi olla lähempänä 600:aa kuin tuhatta kilokaloria, jos haluaisimme pitää vyötärömme solakoina. Lautanen ääriään myöten, koko rahan edestä. Tämä tuntuu olevan suomalaisen motto, kun hän mättää ravintolassa lihapullaa ja muusia lautaselle.

Pieni pingotus on plussaa lounasravintolassa.

BMJ:n tutkimus ja Ylen kysely osoittavat kipu­pisteemme painonhallinnassa. Kansakunnan lihomisesta ja diabetesepidemiasta on turha syyttää hiilarien liian suurta osuutta ruokavaliossa tai liian vähäistä proteiinin syöntiä, jos ongelma on ihan perusasiassa eli annoskoossa.

Toivottavasti tutkimus herättää kunnollisen yhteiskunnallisen keskustelun ja valpastuttaa ravintolasyömistä harrastavat suomalaiset sankoin joukoin. Ruokailijan on hyvä muistaa, että ravintoloitsija ja kokki ovat mielihyväbisneksessä: heille merkitsee ravintolan seinien sisällä koettu makuelämys ja asiakastyytyväisyys. Asiakkaan terveys ei kiinnosta. Me asiakkaat taas emme osaa tai halua olla valppaina kokin loihtimille viettelyksille, vaan heittäydymme hetken mielihyvään joka ikinen päivä.

Nykyään puhutaan usein joustavasta ja rennosta syömisen otteesta. Ei pidä liikaa pingottaa, että ei tule syömishäiriö tai liian tiukkapipoinen suhtautuminen syömiseen.

Minusta pieni pingotus ei olisi ollenkaan pahasta. Tutkimus osoittaa, että moni suorastaan laittaa aivot narikkaan astuessaan ravintolaan. Mennään pikkuisen liian rennoin rantein, takki auki syömään. Siinä ne kalorit sitten paukkuvat. 

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT, MBA.

Artikkeli on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 2/2019.

Julkaistu: 20.5.2019