Päänsäryn paikka vaihtelee
Jännityspäänsärky on luonteeltaan pantamaista, puristavaa tai kiristävää. Lisäksi voi tuntua lyhytkestoisia, ohimeneviä vihlaisuja, puutumista tai kihelmöintiä päässä. Jännityspäänsärky voi paikantua mihin vaan pään alueella.
Tyypillisimmillään kipu tuntuu ohimoilla, takaraivolla tai päälaella. Säryn paikka saattaa vaihdella, se voi olla molemminpuolista tai tuntua vain toisella puolen päätä. Lisäksi voi olla lihaskireyksistä johtuvaa leijuttavaa tai keinuttavaa huimausta.
Jaksottainen jännityspäänsärky kestää kerrallaan puolesta tunnista viikkoon. Vaikeimmillaan särkyä voi olla päivittäin.
Jännityspäänsärky voi joskus olla hankala erottaa toisesta yleisestä päänsäryn aiheuttajasta, migreenistä. Kova, sykkivä särky ei sovi jännityspäänsäryksi. Siihen ei myöskään liity migreenille tyypillisiä liitännäisoireita – pahoinvointia, oksentelua, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä, joskin lievää etovaa oloa tai ruokahaluttomuutta voi olla. Ruumiillinen rasitus tai ponnistelu ei pahenna jännityspäänsärkyä, sen sijaan esimerkiksi lenkkeily useimmiten helpottaa sitä.
Hankalaan migreenikierteeseen voi liittyä samanaikaisesti sekä jännitys- että migreenipäänsärkyjä ja saattaa olla vaikeaa erottaa, kummasta kulloinkin on kyse.
Lihasjännitystä tai henkistä kireyttä
Jännityspäänsärkyä aiheuttaa nimen mukaisesti jännitys, jota voi olla joko lihaksissa tai henkisellä puolella – tai molemmissa. Lihakset voivat kosketellen tuntua aristavilta ohimoilla, takaraivolla, niskassa ja hartioissa.
Särky ei aina paikannu samaan paikkaan, missä jännitys on. Esimerkiksi hartialihasjännitys voi aiheuttaa otsa- tai ohimopäänsärkyä. Päänsäryn syy voi löytyä myös suusta. Purulihasten jännitys ja aristus viittaa hammas- tai purentaperäiseen syyhyn säryn taustalla.
Jännityspäänsäryn diagnoosiin tarvitaan tarkka haastattelu säryn luonteesta. Mikäli särky sopii tyypilliseen jännityspäänsärkyyn ja neurologinen tutkimus on normaali, ei jatkotutkimuksia yleensä tarvita ja hoidon suunnittelu ja toteutus voi alkaa.
Liikunta voi auttaa
Jännityspäänsäryllä on taipumus vaikeutua, mikäli se jatkuu hoitamattomana pitkään. Särky pahentaa jännitystä, mikä puolestaan pahentaa särkyä entisestään ja näin särkyjaksot tihenevät ja voivat muuttua lähes jokapäiväiseksi.
Jännityspäänsäryn hoidossa ja estämisessä avainasemassa ovat liikunta, venyttely ja lihaskunnon ylläpitäminen. Lepäämällä särky saattaa vain vaikeutua. Joskus tarvitaan fysioterapiaa tai hierontaa. Myös työpaikan ergonomia on syytä hoitaa kuntoon. Hammaslääkärin hoidot voivat olla tarpeen, mikäli jännitys on purulihaksissa.
Särkylääkitystä voi käyttää tilapäisesti. On kuitenkin muistettava, että säännöllinen särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa lisäksi lääkepäänsärkyä ja näin pahentaa tilannetta.
Mikäli särkylääkkeen tarvetta on pidempään useammin kuin kahtena päivänä viikossa, saattaa olla parempi hoitaa särky estolääkekuurilla kipukierteen katkaisemiseksi. Estolääkitykseen tarvitaan lääkärin resepti.
